23. toukokuuta 2016 10.50

Ydinvoima-alan huolella varjelema salaisuus

Moni yllättyy nähdessään alla olevan kuvion. Kuviossa on esitettynä IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin datan kautta eri sähköntuotantomuotojen elinkaaripäästöt. Siis kaikki ne päästöt, jotka syntyvät kyseisen energiamuodon eri tuotantovaiheessa – rakentamisessa, polttoaineen tuotannossa, käyttövaiheessa ja niin edelleen. Yllättäväksi kuvion tekee monille se, että ydinvoima pärjää vertailussa niin hyvin. Se on puhtaudessa mitalisijoilla tuulivoiman kanssa.

Sähköntuotannon elinkaaripäästöt

hiilidioksidigrammaa per kWh

fennonen-sahkontuotannon-elinkaaripaastot

Kuvaajassa on esitetty eri sähköntuotantotapojen keskimääräiset elinkaaripäästöt IPCC:n (hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin) mukaan. Laskelma sisältää ydinvoiman osalta uraanin louhinnan, polttoaineen valmistuksen, laitosten rakentamisen, käytön ja purkamisen sekä loppusijoituksen.

Tulosta voi selittää neljällä ydinvoiman ominaisuudella. Niistä ensimmäinen on ydinvoimalaitoksen pitkä käyttöikä. Iso osa elinkaaripäästöistä syntyy rakennusvaiheessa, mutta koska laitoksia käytetään pitkään, jopa 60 vuotta, niitä tarvitsee korvata harvoin uusilla.

Toisekseen ydinvoimalaitoksessa tuotetaan suuri määrä sähköä pienellä maa-alueella. Tämä on päästöttömyyden ohella ydinvoiman suurimpia vahvuuksia. Mitä pienempi pinta-ala on varattuna energiantuotannon tarpeisiin, sitä enemmän maata jää muuta tarkoitusta varten – asumiseen, ruoan tuotantoon, virkistyskäyttöön, koskemattomaksi luonnoksi. Rakentaminen synnyttää päästöjä, joten mitä pienempi ala rakennetaan, sitä pienemmät ovat päästöt.

Kolmanneksi ydinvoiman tuottaminen vaatii määrällisesti hyvin vähän polttoainetta, jos verrataan määriä vaikkapa kivihiilen polttoon. Ydinenergia on miljoonia kertoja tiiviimpää energiaa kuin kivihiilen, öljyn tai puun sisältämä kemiallinen energia. Käytettyä polttoainetta voidaan myös kierrättää, mikä pienentää ympäristövaikutuksia entisestään.

Viimeiseksi se tärkein syy kaikista: ydinreaktiossa ei vapaudu kasvihuonekaasupäästöjä.

Voimayhtiöiden toiminnan tarkoitus ei ole ympäristön suojeleminen, vaan energiantuotanto. Siitä huolimatta kasvava huoli ilmastonmuutoksesta pakottaa myös energiayhtiöt tarkastelemaan toimintansa ilmastovaikutuksia.

Ironisesti ydinvoima-alalla on pitkään ja huolella varjeltu salaisuutta ydinsähkön ympäristöystävällisyydestä, kun talouden argumentit ovat kiilanneet aina tärkeysjärjestyksessä kärkeen. Nyt näyttää kuitenkin käyvän niin, että ilmaston lämpenemisen torjunta on muodostumassa yhdeksi tärkeimmistä syistä tuottaa sähköä ydinvoimalla. Ilmastotavoitteiden myötä maiden on siirryttävä päästöttömiin energiamuotoihin, jolloin ydinenergiaa on hyvin vaikeaa sivuuttaa, ainakaan ympäristösyistä.

Maira Kettunen Fennovoiman viestintäjohtaja Kuva Susanna Kekkonen

 

Maira Kettunen
Viestintäjohtaja
Fennovoima

Fennoivoiman ajankohtaiset kuulumiset Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa:

Ke 25.5. ja to 26.5. Ohjelmalava Hailuodolla

12:30    Hanhikivi 1 -hankkeen tuoreet kuulumiset
Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija, Fennovoima Oy

13:00    RAOS Project Hanhikivi 1 -projektissa
Antti Pasanen, työmaajohtaja, RAOS Project Oy

 

Teksti on julkaistu 17.5. Kauppalehden Energiablogissa: 
http://blog.kauppalehti.fi/energiablogi/fennovoima-ydinvoima-alan-huolella-varjelema-salaisuus


POHJOINEN TEOLLISUUS BLOGIN JULKAISUT:

Kunnossapidosta käyttöomaisuuden riskien hallintaan
Timo Lehtinen, toimitusjohtaja, Ramentor Oy / 20.11.2017

Hyödynnätkö kunnonvalvontaa oikein? Ja kuka tekee sitä huomenna?
Mika Immonen, projektipäällikkö, Efora Oy / 6.10.2017

Hukka pois data-analytiikalla
Emil Ackerman, toimitusjohtaja, Quva Oy / 04.09.2017

Ydinvoima-alan huolella varjelema salaisuus
Maira Kettunen, viestintäjohtaja, Fennovoima Oy / 23.5.2016

Kun logistiikka ratkaisee
Tero Kosonen, rautatielogistiikan tuotantojohtaja VR Transpoint / 13.5.2016

3D-tulostus on teollisuuden kehittämisen mahdollisuus
Jukka Tuomi, Kirjoittaja on Suomen Pikavalmistusyhdistys FIRPA ry:n puheenjohtaja ja Aalto Yliopiston tutkimuspäällikkö. Hän on tehnyt töitä 3D-tulostuksen parissa neljännesvuosisadan.

Meidän on itse pidettävä huolta siitä, että sähköä riittää
Toni Hemminki, toimitusjohtaja, Fennovoima Oy / 25.4.2016

Suomi kiinnostaa malminetsijöitä
Mikko Korteniemi, Kittilän kaivoksen johtaja, Agnico Eagle / 5.4.2016

IoT-ratkaisut edistävät teollisuuden palvelullistumista
Emil Ackerman, toimitusjohtaja, Quva Oy / 24.3.2016

Pohjoinen teollisuus aikoo pysyä huipulla
Juha Mäkimattila, tehtaanjohtaja, Stora Enso Veitsiluoto sekä puheenjohtaja, Lapin kauppakamari / 10.3.2016