9. toukokuuta 2016 15.05

3D-tulostus on teollisuuden kehittämisen mahdollisuus

3D-tulostus on trendi, jota kannattaa vähintäänkin seurata teollisuudessa. Uskon, että tulevaisuudessa se on yhä tärkeämpi osa teollisuusyritysten arkea. Alan kasvu on selkeää. Uusia sovellusalueita ja teollisuuden aloja tulee sen piiriin koko ajan lisää.

Teollisuudessa 3D-tulostuksen hyödyntäminen vahvistuu tuotekehityksessä, lopputuotteiden valmistuksessa, osana tuotantovälineitä ja kunnossapidossa.

Tuotekehityksessä 3D-teknologia tekee paluun juurilleen. 1980-lopulla tämä teknologia kehitettiin mahdollistamaan konkreettiset prototyypit ja mallikappaleet suunnittelijoiden käyttöön. Uuden teknologian ansiosta 3D-tulostus on merkittävä apu etenkin laajoissa projektitoimituksissa. Se mahdollistaa useiden alakokonaisuuksien hahmottamisen suunnittelun varhaisessa vaiheessa.

Insinöörit on koulutettu hahmottamaan monimutkaisia kokonaisuuksia piirustusten ja tietokonemallien perusteella. Yleensä suunnitteluun ja viimeistään myyntitilanteeseen osallistuu henkilöitä, joille kokonaisuuden esitteleminen konkreettisen pienoismallin avulla on selkeämpää kuin kaksiulotteisesti. 3D-tulostus on kommunikoinnin apuväline ja keino säästää aikaa silloin, kun toimittajaverkosto koostuu useista yrityksistä.

Monimutkaisia kappaleita ilman tuotannon rajoituksia

Lopputuotteiden valmistuksessa 3D-teknologiat ovat tuore trendi, jonka kehittämiseen monet maailman suurimmista tuotantoyrityksistä ovat investoineet. 3D-tulostettujen tuotteiden määrä on voimakkaassa kasvussa. Vasta äskettäin 3D-tulostettavat materiaalit ovat kehittyneet sille tasolle, että tasokkaita tuotteita voi valmistaa kuluttajille tulostamalla. Valtaosa 3D-tulostuksella valmistetuista tuotteista on BtoB-puolen erikoiskomponentteja.

Keskeistä 3D-teknologian hyödyntämisessä lopputuotteiden valmistuksessa on, että tällä valmistustavalla saadaan aikaan ominaisuuksia, jotka muutoin eivät olisi mahdollisia.  Valmistus onnistuu kaikkialla missä sopiva teknologia on käytössä. Monimutkaiset kappaleet, kuten lentokoneiden polttoainesuuttimet, pystytään suunnittelemaan ja valmistamaan optimaalisiksi ilman perinteisiä tuotannon rajoituksia, jolloin lopputuotteesta tulee kevyempi, suorituskykyisempi ja energiaystävällisempi.

Kolmas vahvasti kehittyvä tapa hyödyntää 3D-tulostusta teollisuudessa on 3D-teknologian käyttö tuotantovälineissä. Esimerkiksi kappaleita käsittelevien osien, kuten tarraimien, tai erilaisten muottien ominaisuudet voidaan suunnitella ja toteuttaa tarvetta vastaaviksi paikan päällä. Pienillä investoinneilla tuotantoon saadaan tehokkuutta, kun hidastavat solmukohdat saadaan poistettua.

Tehtaisiin ja niiden tuotantosoluihin on viime aikoina hankittu edullisemman hintaluokan 3D-tulostimia, joita hyödynnetään juuri tuotantovälineiden valmistuksessa. Niiden käyttöön riittää 3D-CAD-osaaminen. Tämä trendi on yllättänyt jopa alan tutkijan. Olen ilokseni joutunut kääntämään takkia ja toteamaan, että myös edullisen hintaluokan tulostimille on käyttöä ja kysyntää teollisuudessa.

Vahvaa suomalaista 3D-tulostuksen osaamista

3D-valmistus on lupaava trendi kunnossapidossa, missä hyödynnetään usein ulkopuolista valmistuspalvelua ja vaativamman tason tulostuslaitteita. Tulevaisuuden varaosahuolto onkin digitaalinen varaosavarasto, josta yritys saa nopeasti tarvitsemansa osan käyttöönsä joko itse tulostaen tai tilaten sen paikalliselta palveluyritykseltä. Digitaaliset tuotemallit tulevat jatkossa olemaan osa teollista internetiä ja tuotemallitietojen tarjoaminen 3D-tulostusta varten osa laitevalmistajan palvelua.

Suomessa 3D-teknologian osaaminen on erinomaisella tasolla. Kaikille edellä mainituille teollisuuden hyödyntämille osa-alueille löytyy kotimaasta vahvaa osaamista.

3D-tulostus on kattavasti ja näkyvästi esillä Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa. Messujen 3D-tulostuksen Ratkaisuklinikalla on alan viimeisintä tietoa ja käytännön osaamista. Paikalla on niin laitetoimittajia, alan palveluyrityksiä kuin tutkimustahoja vastaamassa kävijöiden kysymyksiin – allekirjoittanut mukaan lukien. 3D-tulostusta nähdään Ratkaisuklinikalla konkreettisesti. Keskiviikkona 25.5. kello 10 alkava Miniseminaari pureutuu 3D-tulostukseen case-esimerkkien avulla.

Jukka Tuomi

Jukka Tuomi

Kirjoittaja on Suomen Pikavalmistusyhdistys FIRPA ry:n puheenjohtaja ja Aalto Yliopiston tutkimuspäällikkö. Hän on tehnyt töitä 3D-tulostuksen parissa neljännesvuosisadan.

 


25. huhtikuuta 2016 9.25

Meidän on itse pidettävä huolta siitä, että sähköä riittää

Pariisin ilmastokokouksessa sovittiin viime vuonna toimenpiteistä päästöjen vähentämiseksi vuodesta 2020 alkaen. Ensimmäistä kertaa lähes kaikki maailman valtiot sitoutuivat torjumaan ilmastomuutosta muun muassa pienentämällä sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä. Tavoite on kannatettava mutta vaativa. Sen saavuttamiseksi tarvitaan kaikkia päästöttömiä energiamuotoja.

Euroopassa pyrkimys päästöttömään sähköntuotantoon on johtanut laajaan uusiutuvien energiamuotojen tukipolitiikkaan, joka on osunut talouden kannalta huonoon ajanjaksoon. Vuosia kestäneen matalan talouskasvun ja tukien yhdistelmä on painanut sähkön hinnan markkinoilla keinotekoisen alas. Tämän hetkisen sähkön markkinahinnan perusteella uusia, markkinaehtoisia investointeja ei synny korvaamaan poistuvaa kapasiteettia.

Suomen kaksi ongelmaa

Ruotsi on Saksan tavoin ajamassa ydinvoimaa alas. Norjassa sähköntuotanto perustuu pääosin vesivoimaan. Pohjoismaisilla markkinoilla vesivoima ja tuulivoima täydentävät toisiaan, mutta kulutushuippujen aikana sähköstä voi tulla pulaa, jos sademäärät jäävät pieniksi. Mutta miten on Suomen laita?

Suomen tilanne on ongelmallinen kahdesta syystä. Kotimainen tuotanto ei vastaa kulutusta, mutta tuontia ei voi rajallisen siirtoverkon vuoksi juuri lisätä. Suomi elää yhteisten markkinoiden ja sähkön tuonnin varassa. Viime tammikuun kulutushuippujen aikana siirtoverkot viritettiin äärimmilleen.

Ilmastovelvoitteiden täyttäminen edellyttää monipuolista päästötöntä sähköntuotantoa, mutta edes Hanhikiven ja Olkiluodon laitosten valmistumisen jälkeen Suomi ei ole omavarainen, sillä Suomen nykyiset ydinvoimalat ovat elinkaarensa loppupuolella.

Huoltovarmuudesta laajempikin huoli Euroopassa

Sähkön hinnan lasku ja tuotannon kannattamattomuus ovat pakottaneet sulkemaan jopa melko uusia voimalaitoksia eri puolilla Eurooppaa. Euroopan komissio on ilmaissut huolensa http://ec.europa.eu/competition/sectors/energy/capacity_mechanism_report_fi.pdf sähkön toimitusvarmuudesta. Nykyinen tilanne sähkömarkkinoilla ei näytä tuottavan riittävästi investointeja vastaamaan kysyntään. Se on huono uutinen sekä taloudelle että ilmastolle.

Fennovoima vastaa investointihankkeena erilaisiin tarpeisiin. Tehtävänämme on rakentaa sähköntuotantoa omistajillemme. Hanhikivi 1 korvaa poistuvaa sähköntuotantokapasiteettia ja paikkaa tulevaisuuden sähköpulaa. Sivutuotteena se piristää Suomen taloutta ja työllisyyttä.

Sähkömarkkinoiden tilanne on kysymyksenä hyvin laaja, mutta selvää on, että lisää päästötöntä tuotantoa tarvitaan. Emme kuitenkaan voi jäädä odottamaan, että joku muu rakentaisi Suomelle maan tarvitseman sähköntuotannon. Meidän on itse kannettava vastuu siitä, että meillä on tarpeeksi sähköä tässä maassa teollisuuden ja koko yhteiskunnan tarpeisiin.

Toni Hemminki tj Fennovoima

Toni Hemminki
toimitusjohtaja
Fennovoima Oy

Lue Fennovoiman kuulumisia: www.fennonen.fi

Toni Hemminki puhuu Pohjoinen Teollisuus -kongressissa 25.5. aiheenaan Hanhikivi 1 -projektin tilannekatsaus.

Teksti on julkaistu Kauppalehden Energiablogissa 19.4.2016
http://blog.kauppalehti.fi/energiablogi/fennovoima-meidan-on-itse-pidettava-huolta-siita-etta-sahkoa-riittaa


5. huhtikuuta 2016 9.20

Suomi kiinnostaa malminetsijöitä

Suomessa tapahtuvan malminetsinnän pinta-ala kasvoi viime vuonna Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tilaston mukaan. Tämä on viite siitä, että toimijat ovat optimistisia Suomen maaperästä tehtävien löydösten suhteen. Malminetsijöiden tekemien kairausten määrä kuitenkin laski viime vuonna.

Kaivosteollisuutta painaa tällä hetkellä metallien hintojen lasku. Potentiaalia Suomessa on, mutta uusien kaivosten perustamisia ei ole nähty vähään aikaan. Uudet kaivoshankkeet etenevät nyt malminetsinnän vaiheesta eteenpäin hitaasti. Suomea pidetään houkuttelevana kaivosteollisuuden investointipaikkana.

Malminetsinnän kasvaminen on positiivinen signaali suomalaiselle kaivosteollisuudelle. Metallien hinnat ovat syklisiä, ja jossain vaiheessa ne lähtevät taas nousuun.

Malmia etsii Suomesta moni, tilaston mukaan kaikkiaan 42 yhtiötä viime vuoden aikana. Aktiivisia investointeja kaivostoimintaan on tehnyt niistä noin neljännes.

Esiintymästä kannattavaksi kaivokseksi Agnico Eagle

Agnico Eaglen Kittilän kaivoksella tuotamme kultaa. Kullan hinta on ollut hieman mollivoittoinen, mutta lasku ei ole ollut yhtä jyrkkä kuin monen muun metallin kohdalla. Kullasta maksetaan nyt noin 1230 dollaria unssilta.

Muiden kaivostoimijoiden tavoin myös Agnico Eagle etsii paraikaa uusia malmiesiintymiä. Olemme optimistisia esiintymien suhteen. Nykyinen pitkäikäiseksi arvioitu Suurikuusikon kaivos toimii vielä ainakin pari vuosikymmentä.

Jotta kaivos kannattaa, hyvä esiintymä on olennainen lähtökohta. Kaivoksen kannattavuuteen vaikuttavat sen lisäksi lukuisat muut asiat. Malmin nostaminen ja prosessoiminen metalliksi on kyettävä tekemään kilpailukykyisesti. Nämä operatiiviset toiminnat tarkoittavat esimerkiksi suunnittelua, teknologiaa, prosesseja, henkilöstöä ja logistiikkaa.

Kaivoksen perustaminen on hyvin pääomasidonnaista, ja osin siksi suomalaisessa kaivosteollisuudessa näkyy nyt useita kansainvälisiä toimijoita, jotka kykenevät investoimaan voimakkaasti.

Vastuullisuus on osa kaivostoimintaa

Kaivosinvestoinnissa suomalainen byrokratia on raskas. Esimerkiksi ympäristöluvan saaminen, niin tärkeä osa toimintaa kuin se onkin, vie pahimmillaan vuosia. Toivomme nopeampaa käsittelyaikataulua.

Kaivostoiminta on teollista toimintaa, aivan kuten muukin teollisuus. Sillä on vaikutuksensa ympäristöön. Toimimme saamiemme lupien ja ehtojen mukaisesti ja pidämme huolen, että olemme lupaustemme arvoisia.

Kaivostoimijan ja paikallisten asukkaiden väliset keskustelut ovat osa Agnico Eaglen toimintaa. Kerromme toiminnastamme eri tilaisuuksissa. Esimerkiksi viime syksynä kyläiltojen keskusteluissa oli mukana riippumattomia asiantuntijatahoja. Suuri osa paikallisista ihmisistä onneksi luottaa meihin. Vastuullisuus ja yhteiskuntasuhteista huolehtiminen kuuluvat vahvan ja kokeneen kaivostoimijan toimintaperiaatteisiin.

Kaivos tuo paikkakunnalle paljon verotuloja ja töitä. Esimerkiksi Kittilän kaivoksella on töissä noin 430 henkilöä ja 330 urakoitsijaa joka päivä. Suuri osa käyttämistämme laitteista hankitaan suomalaisilta yrityksiltä.

Pohjoinen Teollisuus -tapahtuma kokoaa yhteen teollisuuden toimijoita alueellisesti. Agnico Eagle on mukana. Kerromme messuilla toiminnastamme ja viestimme siitä, millainen toimija olemme pohjoisilla alueilla. Odotan tapahtumalta mielenkiintoisia esityksiä ja keskusteluja.

Mikko Korteniemi 

Mikko Korteniemi
Kittilän kaivoksen johtaja,
Agnico Eagle

AGNICO_EAGLE


24. maaliskuuta 2016 14.30

IoT-ratkaisut edistävät teollisuuden palvelullistumista

Yritysten datan hyödyntäminen ja teollisuuden palvelullistuminen kehittyvät käsi kädessä. Teollisuuden palvelut ovat laajentaneet ja tulevat jatkossa laajentamaan toimintaa.

Tieto on teollisen palvelun tarjoamisen ytimessä. Se auttaa ajoittamaan, kohdentamaan ja muotoilemaan palvelun mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi sekä samalla luomaan tarjoajalle kilpailuetua. Ymmärrys siitä mitä esimerkiksi laitteessa tai tuotannossa tapahtuu ja mitä siellä tulee tapahtumaan, tuo lisäarvoa erilaisille teollisuustoimijoille. Myös tiedon tarjoaminen itsessään voi olla yksi palvelun muoto.

Paras palvelu vastaa tarpeeseen ja luo arvoa

Teollisuus on perinteisesti tuotantoa. Palveluita on tarjottu teollisuuden asiakkaille jo vuosikymmeniä. Huolto- ja varaosapalvelut ovat laitevalmistajilla yleensä jo tarjolla, moni on kehittänyt palveluita jo pitkälle ja yhteys asiakkaaseen on saumaton.

Palvelullistuminen vie palvelun ajatusta pidemmälle. Sen ideana on asiakkaan prosessien mahdollistaminen aiempaa paremmin. Entäpä, jos lentoturbiineja käyttävä asiakas ei tarvitsekaan turbiineja, vaan varmuuden siitä, että lentokone pysyy ilmassa halutun ajan niiden avulla? Entä jos tuotantokoneiden sijaan asiakkaalle tarkoituksenmukaisempaa olisikin ostaa konetunteja sekä niiden käyttöä ja toimintavarmuutta sekä muita arvoa luovia palveluita?

Palvelua on jo se, että asiakas saa tietoa siitä, kuinka on kannattavaa toimia. Kyse voi olla toiminnan optimoinnista tai koulutus- ja ohjauspalveluista. Paras palvelu vastaa täsmällisesti asiakkaan tarpeisiin ja luo arvoa. Suomalaisissa teollisuusyrityksissä on vahvaa substanssiosaamista sekä alan ja erilaisten ratkaisujen asiantuntemusta. Niitä on mahdollista vahvistaa entisestään ja kehittää juuri omaan osaamiseen perustuvia asiakkaiden tarpeisiin tehokkaasti vastaavia palveluita.

Parhaimmillaan jokainen toimija voi keskittyä siihen toimintaan, jonka osaa parhaiten ja joka sopii omaan bisnekseen. Palvelullistuminen kietoo laitteen tai osan tuottajan tiiviimmin asiakkaansa arvoketjuun. Se muuttaa teollisuuden bisneslogiikkaa, konseptointia ja ajattelumalleja.

Jotta laitteen toimittaja voisi ottaa vahvemman vastuun laitteen toiminnasta, tarvitaan tietoa muun muassa siitä kuinka laite toimii, mikä on sen kunto, kuinka sitä käytetään ja millaisessa ympäristössä. Tieto on saatavissa käyttöön teollisen internetin ratkaisuilla.

Teollinen internet itsessään koostuu tutuista asioista: sensoreista, datan välityksestä ja varastoinnista sekä analytiikasta. Termissä on paljon hypeä, ehkä turhaankin. Toisaalta hype on myös hyödyllistä. Se ravistelee meitä ja kyseenalaistaa totutut kaavat, mikä voi viedä asioita parempaan suuntaan.

Tiedon hyödyntäminen tiivistää kumppanuuksia

Teollisen internetin ratkaisujen hyöty tulee kokonaisuudesta, jossa prosessoidaan, analysoidaan ja yhdistetään dataa automaattisesti niin, että haluttu merkityksellinen informaatio saadaan esille. Tieto esimerkiksi siitä, milloin ja minkälaisia tuotannon pysähdyksiä ja reklamaatiotapauksia saattaa olla tulossa tai tieto laitteiden todellisesta kunnosta mahdollistaa paremman palvelun asiakkaalle ja paremman liiketoiminnan toimittajalle.

Tiedon kokonaisvaltaisempi hyödyntäminen tuo uutta bisnestä, tehokkuutta, turvallisuutta ja kannattavuutta sekä vähentää riskejä. Teollisen internetin hyöty tulee asiakkaan tai teollisen toimijan omien todellisten tarpeiden ymmärtämisestä ja siitä, että ydintoiminnan kannalta olennaiset prosessit saadaan sujuviksi. Oikea ja reaaliaikainen tieto mahdollistaa oikeiden päätösten tekemisen sekä toiminnan ennakoinnin.

Asiakasymmärrys ja keskusteluyhteys asiakkaan kanssa ovat edellytyksiä teollisuuden palvelullistumiselle. Yrityksen toimintaa koskevan tiedon hyödyntäminen on aina luottamuksellista ja siitä on sovittava huolellisesti. Tietoon perustuva teollisuuden palvelullistuminen tiivistää yritysten välisiä kumppanuuksia. Se tuo yhteen prosessin eri osiin liittyvän erinomaisen osaamisen ja asiantuntemuksen aikaisempaa eheämmäksi kokonaisuudeksi.

Emil Ackerman


Emil Ackerman

toimitusjohtaja, Quva Oy

Ackerman toimii Pohjoinen Teollisuus 2016 -kongressissa IoT ja älykkäät ratkaisut -tilaisuuden puheenjohtajana 26.5. Oulussa.

www.quva.fi

 

 


10. maaliskuuta 2016 13.45

Pohjoinen teollisuus aikoo pysyä huipulla

Teollisuus menestyy siellä, missä sen elinehdot ja mahdollisuudet ovat kunnossa. Tämä tarkoittaa raaka-aineiden, energian ja osaavan henkilöstön saatavuutta sekä toimintaa tukevaa infrastruktuuria, päätöksentekoa ja tahtotilaa.

Pohjoinen sijainti on tietyille teollisille toimijoille hyödyllinen. Metsä-, kaivos- ja terästeollisuus on Suomen pohjoisosissa vahvaa. On toki ymmärrettävää, että metsäteollisuus asettuu sinne missä on metsää ja kaivokset sinne mistä kaivannaisia löytyy. Historian saatossa näille alueille on kehittynyt merkittävää osaamista, joka on voimavara koko Suomelle.

Itselleni tuttu Meri-Lapin alue tuottaa Suomen viennistä kahdeksan prosenttia. Teollisuus on luonteeltaan sellaista, että valtaosa tuloista jää alueelle. Raaka-aine, energia, laite- ja palvelutoimittajat ovat pitkälti paikallisia. Pohjoinen teollisuus palvelee tasokkaasti asiakkaitamme eri puolilla maailmaa ja tuo Suomeen hyvinvointia.

Metsäteollisuus on taas palaamassa suomalaisten mielissä siihen vahvaan rooliin, joka sillä on historiallisesti ollut. Vaikka paperin tuotantomäärät edelleen alenevat, investoinnit ja kehittäminen ovat päässeet vauhtiin muilla metsäteollisuuden aloilla. Esimerkkejä tästä ovat mm. Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan rakentaminen, Stora Enson Varkauden tehtaan muuttaminen kartonkituotantoon ja Kemijärvellä sijaitsevan Keitele Groupin sahan käynnistyminen. Metsäteollisuus on tulevaisuuden ala Suomessa – se on myös tulevan biotalouden selkäranka.

Vastaavanlaista nostetta kaivataan myös muilla teollisuuden aloilla. Suhdanteista huolimatta suomalainen teollisuus ei ole katoamassa, päinvastoin. Sitä tarvitaan ja sillä on kaikki mahdollisuudet menestyä.

Energia ja logistiikka kilpailukyvyn tekijöinä

Tehokas logistiikka on toiminnan edellytys kaikille pohjoisen yrityksille, niin kuljetusintensiivisille teräs-, metsä- ja kaivosteollisuudelle kuin matkailulle.

On huolehdittava hyväkuntoisesta ja turvallisesta tieverkostosta ja sen talvikunnossapidosta. Rautateillä tarvitsemme todellista kilpailuttamista ja vientisatamissa vakuuden luotettavasta toiminnasta ilman työmarkkinahäiriöitä. Lentoasemat on pidettävä liikennöityinä siellä, missä kansainväliset yritykset tai matkailu toimii.

Pohjoisen teollisuus ja logistiikka on energiaintensiivistä. Energia on meille merkittävä kilpailutekijä, jonka saatavuutta ja hintakehitystä on ajateltava pitkäjänteisesti. Suomalainen energiaverotus on teollisuutta ajatellen epäonnistunut. Tälläkin hetkellä annamme verotuksella kilpailijamaillemme tasoitusta energiakustannuksissa, esimerkiksi Ruotsiin verrattuna ero on merkittävä.

Energiapäätöksissä tulee pyrkiä kansalliseen energiaomavaraisuuteen. Ydinvoimahankkeiden loppuunvieminen ja turpeen käytön kehittäminen ovat pohjoisen teollisuuden kannalta edelleen avainroolissa. Bioenergian, tuulivoiman, aurinkoenergian ja nesteytetyn maakaasun järkevien käyttömahdollisuuksien hyödyntäminen ovat luonnollisesti myös tärkeitä energiakysymyksiä. Kuinka nämä energiamuodot saadaan tukemaan myös teollisuuden tarpeita?

Yhteistyö, tahtotila ja ilmapiiri vievät eteenpäin

Aiomme pysyä huipulla. Teollisuutta on kehitettävä jatkuvasti, jotta se vastaa muuttuviin tarpeisiin ja toimii tehokkaasti. Yritysten tahto kehittämiseen ei riitä, vaan taustalla on oltava poliittinen tuki, joka mahdollistaa esimerkiksi tarpeellisen koulutuksen ja tutkimuksen. Veropolitiikalla ja lupa-asioihin liittyvillä käytännöillä joko mahdollistetaan tai jarrutetaan teollisuuden toimintaa.

Palaamme kysymykseen tahtotilasta, ilmapiiristä sekä teollisuus- ja yrittäjämyönteisestä asenteesta. Niitä tarvitaan nyt niin kansan keskuudessa kuin kaikessa päätöksenteossa.Juha Mäkimattila Stora Enso Pohjoinen Teollisuus

Pohjoisessa teollisuudessa tehdään hyvää yhteistyötä ja haetaan synergiaetuja eri toimijoiden kesken. Keskustelemme toimialasta riippumatta niin johtamisesta kuin teknologioistakin. Yhteistyöllä on saatu aikaan toimivia ratkaisuja muun muassa logistiikan ja kunnossapidon alueilla.

Pohjoinen Teollisuus -messut on Pohjois-Suomen ainoa teollisuuden alan messutapahtuma. Se on hyvä kohtaamispaikka yrityksille ja ihmisille. Yrityksille se on mahdollisuus esitellä toimintaansa, asiakkaat voivat löytää paljon uutta tietoa ja ratkaisuja. Messutapahtuma viestii, että pohjoisessa on kasvualustaa menestyksekkäälle yritystoiminnalle.

 

Juha Mäkimattila  

Kirjoittaja on Lapin kauppakamarin puheenjohtaja ja maailman pohjoisimman paperitehtaan, Stora Enson Veitsiluodon tehtaiden, johtaja.  

Pohjoinen teollisuus -messut pidetään Ouluhallissa 25.-26.5.2016  

 


POHJOINEN TEOLLISUUS BLOGIN JULKAISUT:

Kunnossapidosta käyttöomaisuuden riskien hallintaan
Timo Lehtinen, toimitusjohtaja, Ramentor Oy / 20.11.2017

Hyödynnätkö kunnonvalvontaa oikein? Ja kuka tekee sitä huomenna?
Mika Immonen, projektipäällikkö, Efora Oy / 6.10.2017

Hukka pois data-analytiikalla
Emil Ackerman, toimitusjohtaja, Quva Oy / 04.09.2017

Ydinvoima-alan huolella varjelema salaisuus
Maira Kettunen, viestintäjohtaja, Fennovoima Oy / 23.5.2016

Kun logistiikka ratkaisee
Tero Kosonen, rautatielogistiikan tuotantojohtaja VR Transpoint / 13.5.2016

3D-tulostus on teollisuuden kehittämisen mahdollisuus
Jukka Tuomi, Kirjoittaja on Suomen Pikavalmistusyhdistys FIRPA ry:n puheenjohtaja ja Aalto Yliopiston tutkimuspäällikkö. Hän on tehnyt töitä 3D-tulostuksen parissa neljännesvuosisadan.

Meidän on itse pidettävä huolta siitä, että sähköä riittää
Toni Hemminki, toimitusjohtaja, Fennovoima Oy / 25.4.2016

Suomi kiinnostaa malminetsijöitä
Mikko Korteniemi, Kittilän kaivoksen johtaja, Agnico Eagle / 5.4.2016

IoT-ratkaisut edistävät teollisuuden palvelullistumista
Emil Ackerman, toimitusjohtaja, Quva Oy / 24.3.2016

Pohjoinen teollisuus aikoo pysyä huipulla
Juha Mäkimattila, tehtaanjohtaja, Stora Enso Veitsiluoto sekä puheenjohtaja, Lapin kauppakamari / 10.3.2016