5. huhtikuuta 2016 9.20

Suomi kiinnostaa malminetsijöitä

Suomessa tapahtuvan malminetsinnän pinta-ala kasvoi viime vuonna Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tilaston mukaan. Tämä on viite siitä, että toimijat ovat optimistisia Suomen maaperästä tehtävien löydösten suhteen. Malminetsijöiden tekemien kairausten määrä kuitenkin laski viime vuonna.

Kaivosteollisuutta painaa tällä hetkellä metallien hintojen lasku. Potentiaalia Suomessa on, mutta uusien kaivosten perustamisia ei ole nähty vähään aikaan. Uudet kaivoshankkeet etenevät nyt malminetsinnän vaiheesta eteenpäin hitaasti. Suomea pidetään houkuttelevana kaivosteollisuuden investointipaikkana.

Malminetsinnän kasvaminen on positiivinen signaali suomalaiselle kaivosteollisuudelle. Metallien hinnat ovat syklisiä, ja jossain vaiheessa ne lähtevät taas nousuun.

Malmia etsii Suomesta moni, tilaston mukaan kaikkiaan 42 yhtiötä viime vuoden aikana. Aktiivisia investointeja kaivostoimintaan on tehnyt niistä noin neljännes.

Esiintymästä kannattavaksi kaivokseksi Agnico Eagle

Agnico Eaglen Kittilän kaivoksella tuotamme kultaa. Kullan hinta on ollut hieman mollivoittoinen, mutta lasku ei ole ollut yhtä jyrkkä kuin monen muun metallin kohdalla. Kullasta maksetaan nyt noin 1230 dollaria unssilta.

Muiden kaivostoimijoiden tavoin myös Agnico Eagle etsii paraikaa uusia malmiesiintymiä. Olemme optimistisia esiintymien suhteen. Nykyinen pitkäikäiseksi arvioitu Suurikuusikon kaivos toimii vielä ainakin pari vuosikymmentä.

Jotta kaivos kannattaa, hyvä esiintymä on olennainen lähtökohta. Kaivoksen kannattavuuteen vaikuttavat sen lisäksi lukuisat muut asiat. Malmin nostaminen ja prosessoiminen metalliksi on kyettävä tekemään kilpailukykyisesti. Nämä operatiiviset toiminnat tarkoittavat esimerkiksi suunnittelua, teknologiaa, prosesseja, henkilöstöä ja logistiikkaa.

Kaivoksen perustaminen on hyvin pääomasidonnaista, ja osin siksi suomalaisessa kaivosteollisuudessa näkyy nyt useita kansainvälisiä toimijoita, jotka kykenevät investoimaan voimakkaasti.

Vastuullisuus on osa kaivostoimintaa

Kaivosinvestoinnissa suomalainen byrokratia on raskas. Esimerkiksi ympäristöluvan saaminen, niin tärkeä osa toimintaa kuin se onkin, vie pahimmillaan vuosia. Toivomme nopeampaa käsittelyaikataulua.

Kaivostoiminta on teollista toimintaa, aivan kuten muukin teollisuus. Sillä on vaikutuksensa ympäristöön. Toimimme saamiemme lupien ja ehtojen mukaisesti ja pidämme huolen, että olemme lupaustemme arvoisia.

Kaivostoimijan ja paikallisten asukkaiden väliset keskustelut ovat osa Agnico Eaglen toimintaa. Kerromme toiminnastamme eri tilaisuuksissa. Esimerkiksi viime syksynä kyläiltojen keskusteluissa oli mukana riippumattomia asiantuntijatahoja. Suuri osa paikallisista ihmisistä onneksi luottaa meihin. Vastuullisuus ja yhteiskuntasuhteista huolehtiminen kuuluvat vahvan ja kokeneen kaivostoimijan toimintaperiaatteisiin.

Kaivos tuo paikkakunnalle paljon verotuloja ja töitä. Esimerkiksi Kittilän kaivoksella on töissä noin 430 henkilöä ja 330 urakoitsijaa joka päivä. Suuri osa käyttämistämme laitteista hankitaan suomalaisilta yrityksiltä.

Pohjoinen Teollisuus -tapahtuma kokoaa yhteen teollisuuden toimijoita alueellisesti. Agnico Eagle on mukana. Kerromme messuilla toiminnastamme ja viestimme siitä, millainen toimija olemme pohjoisilla alueilla. Odotan tapahtumalta mielenkiintoisia esityksiä ja keskusteluja.

Mikko Korteniemi 

Mikko Korteniemi
Kittilän kaivoksen johtaja,
Agnico Eagle

AGNICO_EAGLE


24. maaliskuuta 2016 14.30

IoT-ratkaisut edistävät teollisuuden palvelullistumista

Yritysten datan hyödyntäminen ja teollisuuden palvelullistuminen kehittyvät käsi kädessä. Teollisuuden palvelut ovat laajentaneet ja tulevat jatkossa laajentamaan toimintaa.

Tieto on teollisen palvelun tarjoamisen ytimessä. Se auttaa ajoittamaan, kohdentamaan ja muotoilemaan palvelun mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi sekä samalla luomaan tarjoajalle kilpailuetua. Ymmärrys siitä mitä esimerkiksi laitteessa tai tuotannossa tapahtuu ja mitä siellä tulee tapahtumaan, tuo lisäarvoa erilaisille teollisuustoimijoille. Myös tiedon tarjoaminen itsessään voi olla yksi palvelun muoto.

Paras palvelu vastaa tarpeeseen ja luo arvoa

Teollisuus on perinteisesti tuotantoa. Palveluita on tarjottu teollisuuden asiakkaille jo vuosikymmeniä. Huolto- ja varaosapalvelut ovat laitevalmistajilla yleensä jo tarjolla, moni on kehittänyt palveluita jo pitkälle ja yhteys asiakkaaseen on saumaton.

Palvelullistuminen vie palvelun ajatusta pidemmälle. Sen ideana on asiakkaan prosessien mahdollistaminen aiempaa paremmin. Entäpä, jos lentoturbiineja käyttävä asiakas ei tarvitsekaan turbiineja, vaan varmuuden siitä, että lentokone pysyy ilmassa halutun ajan niiden avulla? Entä jos tuotantokoneiden sijaan asiakkaalle tarkoituksenmukaisempaa olisikin ostaa konetunteja sekä niiden käyttöä ja toimintavarmuutta sekä muita arvoa luovia palveluita?

Palvelua on jo se, että asiakas saa tietoa siitä, kuinka on kannattavaa toimia. Kyse voi olla toiminnan optimoinnista tai koulutus- ja ohjauspalveluista. Paras palvelu vastaa täsmällisesti asiakkaan tarpeisiin ja luo arvoa. Suomalaisissa teollisuusyrityksissä on vahvaa substanssiosaamista sekä alan ja erilaisten ratkaisujen asiantuntemusta. Niitä on mahdollista vahvistaa entisestään ja kehittää juuri omaan osaamiseen perustuvia asiakkaiden tarpeisiin tehokkaasti vastaavia palveluita.

Parhaimmillaan jokainen toimija voi keskittyä siihen toimintaan, jonka osaa parhaiten ja joka sopii omaan bisnekseen. Palvelullistuminen kietoo laitteen tai osan tuottajan tiiviimmin asiakkaansa arvoketjuun. Se muuttaa teollisuuden bisneslogiikkaa, konseptointia ja ajattelumalleja.

Jotta laitteen toimittaja voisi ottaa vahvemman vastuun laitteen toiminnasta, tarvitaan tietoa muun muassa siitä kuinka laite toimii, mikä on sen kunto, kuinka sitä käytetään ja millaisessa ympäristössä. Tieto on saatavissa käyttöön teollisen internetin ratkaisuilla.

Teollinen internet itsessään koostuu tutuista asioista: sensoreista, datan välityksestä ja varastoinnista sekä analytiikasta. Termissä on paljon hypeä, ehkä turhaankin. Toisaalta hype on myös hyödyllistä. Se ravistelee meitä ja kyseenalaistaa totutut kaavat, mikä voi viedä asioita parempaan suuntaan.

Tiedon hyödyntäminen tiivistää kumppanuuksia

Teollisen internetin ratkaisujen hyöty tulee kokonaisuudesta, jossa prosessoidaan, analysoidaan ja yhdistetään dataa automaattisesti niin, että haluttu merkityksellinen informaatio saadaan esille. Tieto esimerkiksi siitä, milloin ja minkälaisia tuotannon pysähdyksiä ja reklamaatiotapauksia saattaa olla tulossa tai tieto laitteiden todellisesta kunnosta mahdollistaa paremman palvelun asiakkaalle ja paremman liiketoiminnan toimittajalle.

Tiedon kokonaisvaltaisempi hyödyntäminen tuo uutta bisnestä, tehokkuutta, turvallisuutta ja kannattavuutta sekä vähentää riskejä. Teollisen internetin hyöty tulee asiakkaan tai teollisen toimijan omien todellisten tarpeiden ymmärtämisestä ja siitä, että ydintoiminnan kannalta olennaiset prosessit saadaan sujuviksi. Oikea ja reaaliaikainen tieto mahdollistaa oikeiden päätösten tekemisen sekä toiminnan ennakoinnin.

Asiakasymmärrys ja keskusteluyhteys asiakkaan kanssa ovat edellytyksiä teollisuuden palvelullistumiselle. Yrityksen toimintaa koskevan tiedon hyödyntäminen on aina luottamuksellista ja siitä on sovittava huolellisesti. Tietoon perustuva teollisuuden palvelullistuminen tiivistää yritysten välisiä kumppanuuksia. Se tuo yhteen prosessin eri osiin liittyvän erinomaisen osaamisen ja asiantuntemuksen aikaisempaa eheämmäksi kokonaisuudeksi.

Emil Ackerman


Emil Ackerman

toimitusjohtaja, Quva Oy

Ackerman toimii Pohjoinen Teollisuus 2016 -kongressissa IoT ja älykkäät ratkaisut -tilaisuuden puheenjohtajana 26.5. Oulussa.

www.quva.fi

 

 


10. maaliskuuta 2016 13.45

Pohjoinen teollisuus aikoo pysyä huipulla

Teollisuus menestyy siellä, missä sen elinehdot ja mahdollisuudet ovat kunnossa. Tämä tarkoittaa raaka-aineiden, energian ja osaavan henkilöstön saatavuutta sekä toimintaa tukevaa infrastruktuuria, päätöksentekoa ja tahtotilaa.

Pohjoinen sijainti on tietyille teollisille toimijoille hyödyllinen. Metsä-, kaivos- ja terästeollisuus on Suomen pohjoisosissa vahvaa. On toki ymmärrettävää, että metsäteollisuus asettuu sinne missä on metsää ja kaivokset sinne mistä kaivannaisia löytyy. Historian saatossa näille alueille on kehittynyt merkittävää osaamista, joka on voimavara koko Suomelle.

Itselleni tuttu Meri-Lapin alue tuottaa Suomen viennistä kahdeksan prosenttia. Teollisuus on luonteeltaan sellaista, että valtaosa tuloista jää alueelle. Raaka-aine, energia, laite- ja palvelutoimittajat ovat pitkälti paikallisia. Pohjoinen teollisuus palvelee tasokkaasti asiakkaitamme eri puolilla maailmaa ja tuo Suomeen hyvinvointia.

Metsäteollisuus on taas palaamassa suomalaisten mielissä siihen vahvaan rooliin, joka sillä on historiallisesti ollut. Vaikka paperin tuotantomäärät edelleen alenevat, investoinnit ja kehittäminen ovat päässeet vauhtiin muilla metsäteollisuuden aloilla. Esimerkkejä tästä ovat mm. Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan rakentaminen, Stora Enson Varkauden tehtaan muuttaminen kartonkituotantoon ja Kemijärvellä sijaitsevan Keitele Groupin sahan käynnistyminen. Metsäteollisuus on tulevaisuuden ala Suomessa – se on myös tulevan biotalouden selkäranka.

Vastaavanlaista nostetta kaivataan myös muilla teollisuuden aloilla. Suhdanteista huolimatta suomalainen teollisuus ei ole katoamassa, päinvastoin. Sitä tarvitaan ja sillä on kaikki mahdollisuudet menestyä.

Energia ja logistiikka kilpailukyvyn tekijöinä

Tehokas logistiikka on toiminnan edellytys kaikille pohjoisen yrityksille, niin kuljetusintensiivisille teräs-, metsä- ja kaivosteollisuudelle kuin matkailulle.

On huolehdittava hyväkuntoisesta ja turvallisesta tieverkostosta ja sen talvikunnossapidosta. Rautateillä tarvitsemme todellista kilpailuttamista ja vientisatamissa vakuuden luotettavasta toiminnasta ilman työmarkkinahäiriöitä. Lentoasemat on pidettävä liikennöityinä siellä, missä kansainväliset yritykset tai matkailu toimii.

Pohjoisen teollisuus ja logistiikka on energiaintensiivistä. Energia on meille merkittävä kilpailutekijä, jonka saatavuutta ja hintakehitystä on ajateltava pitkäjänteisesti. Suomalainen energiaverotus on teollisuutta ajatellen epäonnistunut. Tälläkin hetkellä annamme verotuksella kilpailijamaillemme tasoitusta energiakustannuksissa, esimerkiksi Ruotsiin verrattuna ero on merkittävä.

Energiapäätöksissä tulee pyrkiä kansalliseen energiaomavaraisuuteen. Ydinvoimahankkeiden loppuunvieminen ja turpeen käytön kehittäminen ovat pohjoisen teollisuuden kannalta edelleen avainroolissa. Bioenergian, tuulivoiman, aurinkoenergian ja nesteytetyn maakaasun järkevien käyttömahdollisuuksien hyödyntäminen ovat luonnollisesti myös tärkeitä energiakysymyksiä. Kuinka nämä energiamuodot saadaan tukemaan myös teollisuuden tarpeita?

Yhteistyö, tahtotila ja ilmapiiri vievät eteenpäin

Aiomme pysyä huipulla. Teollisuutta on kehitettävä jatkuvasti, jotta se vastaa muuttuviin tarpeisiin ja toimii tehokkaasti. Yritysten tahto kehittämiseen ei riitä, vaan taustalla on oltava poliittinen tuki, joka mahdollistaa esimerkiksi tarpeellisen koulutuksen ja tutkimuksen. Veropolitiikalla ja lupa-asioihin liittyvillä käytännöillä joko mahdollistetaan tai jarrutetaan teollisuuden toimintaa.

Palaamme kysymykseen tahtotilasta, ilmapiiristä sekä teollisuus- ja yrittäjämyönteisestä asenteesta. Niitä tarvitaan nyt niin kansan keskuudessa kuin kaikessa päätöksenteossa.Juha Mäkimattila Stora Enso Pohjoinen Teollisuus

Pohjoisessa teollisuudessa tehdään hyvää yhteistyötä ja haetaan synergiaetuja eri toimijoiden kesken. Keskustelemme toimialasta riippumatta niin johtamisesta kuin teknologioistakin. Yhteistyöllä on saatu aikaan toimivia ratkaisuja muun muassa logistiikan ja kunnossapidon alueilla.

Pohjoinen Teollisuus -messut on Pohjois-Suomen ainoa teollisuuden alan messutapahtuma. Se on hyvä kohtaamispaikka yrityksille ja ihmisille. Yrityksille se on mahdollisuus esitellä toimintaansa, asiakkaat voivat löytää paljon uutta tietoa ja ratkaisuja. Messutapahtuma viestii, että pohjoisessa on kasvualustaa menestyksekkäälle yritystoiminnalle.

 

Juha Mäkimattila  

Kirjoittaja on Lapin kauppakamarin puheenjohtaja ja maailman pohjoisimman paperitehtaan, Stora Enson Veitsiluodon tehtaiden, johtaja.  

Pohjoinen teollisuus -messut pidetään Ouluhallissa 25.-26.5.2016  

 


25. elokuuta 2015 15.45

Pohjoinen Teollisuus blogissa asiantuntijapuheenvuoroja

Pohjoinen Teollisuus julkaisee omaa blogia syksystä 2015 alkaen. Seuraa asiantuntijoiden puheenvuoroja tällä palstalla!


POHJOINEN TEOLLISUUS BLOGIN JULKAISUT:

Hukka pois data-analytiikalla
Emil Ackerman, toimitusjohtaja, Quva Oy / 04.09.2017

Ydinvoima-alan huolella varjelema salaisuus
Maira Kettunen, viestintäjohtaja, Fennovoima Oy / 23.5.2016

Kun logistiikka ratkaisee
Tero Kosonen, rautatielogistiikan tuotantojohtaja VR Transpoint / 13.5.2016

3D-tulostus on teollisuuden kehittämisen mahdollisuus
Jukka Tuomi, Kirjoittaja on Suomen Pikavalmistusyhdistys FIRPA ry:n puheenjohtaja ja Aalto Yliopiston tutkimuspäällikkö. Hän on tehnyt töitä 3D-tulostuksen parissa neljännesvuosisadan.

Meidän on itse pidettävä huolta siitä, että sähköä riittää
Toni Hemminki, toimitusjohtaja, Fennovoima Oy / 25.4.2016

Suomi kiinnostaa malminetsijöitä
Mikko Korteniemi, Kittilän kaivoksen johtaja, Agnico Eagle / 5.4.2016

IoT-ratkaisut edistävät teollisuuden palvelullistumista
Emil Ackerman, toimitusjohtaja, Quva Oy / 24.3.2016

Pohjoinen teollisuus aikoo pysyä huipulla
Juha Mäkimattila, tehtaanjohtaja, Stora Enso Veitsiluoto sekä puheenjohtaja, Lapin kauppakamari / 10.3.2016