Pohjoinen Teollisuus 2018: Liikenteen sähköistyminen mullistaa teollisuuslogistiikkaa

25.05.2018

”Sähkökäytön yleistyminen liikenteessä on nopeaa, mikä johtuu sen ylivertaisesta hyötysuhteesta ja yksinkertaisesta, vähän kunnossapitoa vaativasta rakenteesta”, toteaa Siemensin Mobility-yksikön johtaja Juha Lehtonen. Logistiikka nousi 23.–24.5. Oulussa pidetyssä Pohjoinen Teollisuus 2018 -tapahtumassa merkittävämpään rooliin kuin koskaan. Expomarkin järjestämässä tapahtumassa oli reilut 350 näytteilleasettajaa ja yli 4000 kävijää.

Logistiikan rooli teollisuusyritysten menestyksessä korostuu erityisesti pohjoisella alueella. Digiajan innovaatiot ja vastuullisuuden korostuminen tuovat teollisuuslogistiikkaan uudenlaisia ratkaisuja ja kilpailukykyä.Juha LehtonenKUVA: Siemensin Mobility-yksikön johtaja Juha Lehtonen älykkäät järjestelmät edistävät logistiikassa muun muassa tehokkuutta, laatua, täsmällisyyttä ja ympäristöystävällisyyttä. Kuljetuksen aikana saatava reaaliaikainen informaatio mahdollistaa tarvittaessa kuljetusketjun ennakoinnin paremman asiakaspalvelun ja paremman ymmärryksen kunnossapitotarpeesta. Kuva: KuvaKaro

”Liikenteen digitalisoituminen saa aikaan parempaa käytettävyyttä, kapasiteetin optimointia ja palvelukokemusta. Ne tekevät liikenteestä ja eri liikennemuotojen yhdistämisestä entistä toimivampaa. Digiratkaisut auttavat saamaan mahdollisimman paljon irti infrasta ja kalustosta”, sanoo Pohjoinen Teollisuus -messuilla puhunut Siemensin Juha Lehtonen. 

Teollisuuslogistiikan keskeisimpiin muutosvoimiin kuuluvat liikenteen sähköistyminen, automaattiajo ja liitettävyys verkkoon. Taustalla ovat vaatimus ympäristöystävällisyydestä sekä logistiikan tehokkuuden ja luotettavuuden tavoitteet.

”Liikenteen sähköistymisessä haasteena on sähkön riittävyys, erityisesti tarvittava huipputeho. Siirto- ja jakeluverkkojen kapasiteetin kasvun lisäksi ratkaisuja voivat olla älykäs hajautetun verkon ja latausasemien ohjaus tai älykkäästi ohjattu hajautettu voimantuotanto tai virtuaalivoimalaitokset”, Lehtonen kertoo.

Hän arvioi, että sähkön tai hybriditeknologian käyttö syrjäyttää diesel-kaluston junaliikenteessä. ”Hybriditeknologian käyttö mullistaa toimintatapoja erityisesti suomalaisen metsäteollisuuden junarahdissa. Uuden veturikaluston hybridiominaisuudet ja kuormauksen automaatio mahdollistavat kuljetusprosessin aiempaa pienemmin resurssein, yksinkertaisemmin ja nopeammin”.

Suomen akkuklusteri aktiiviseksi pian

”Sähköautojen yleistyminen kiihtyy lähivuosina. Kehitys on nyt vahvassa alussa. Nikkeli on yksi litiumioniakkujen pääraaka-aineista ja sen määrän sähköajoneuvoissa arvioidaan kasvavan merkittävästi. Kasvu näkyy jo. Vuonna 2017 nikkelin kysyntä kasvoi 9 prosenttia”, kertoo Terrafamen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia. Hän puhui Pohjoinen Teollisuus -kongressissa.

Metallien ja mineraalien käyttöä tutkiva Roskill ennustaa, että pian vuoden 2030 jälkeen jopa puolet uusista autoista olisi sähköautoja tai hybridiautoja. Norjassa vastaava luku olisi tuolloin lähes sata prosenttia.

”Euroopassa Suomi on toinen merkittävistä nikkelin tuottajamaista Kreikan rinnalla. Tämä tukee Suomen mahdollisuuksia akkuliiketoiminnan kehittämisessä. Suomeen olisi mahdollista rakentaa menestyvä akkuklusteri. Se on tehtävä pian. Jos myöhästymme toimialan kehityksestä, mukaan pääseminen voi olla myöhemmin vaikeampaa”, Ratia sanoo.

Lauri RatiaKuva: Menestyvän akkuklusterin kehittäminen edellyttää muun muassa raaka-aineiden jalostusasteen nostamista Suomessa. Terrafamen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia painotti Pohjoinen Teollisuus -kongressin puheenvuorossa eri toimijoiden välistä integraatiota ja osaamisen yhdistämistä suomalaisen akkuliiketoiminnan kehittämiseksi. Kuva: KuvaKaro.

Klusterin kehittäminen edellyttää muun muassa raaka-aineiden jalostusasteen nostamista Suomessa. Tehokas ja kestävä kaivannaistoiminta on yksi osa alan kehittämisessä. Sitä seuraava ketju tuo kaivattua lisäarvoa: työpaikkoja, verotuloja ja vientieuroja.

”Suomessa lukuisat kilpailutekijät tukevat onnistumistamme akkuliiketoiminnan edistämisessä. Osaaminen ja T&K-toiminta on meillä tasokasta ja toimintaympäristö vakaa. Raaka-aineet ovat laadukkaita ja geologinen tieto kattavaa. Teollinen ja yhteiskunnallinen infrastruktuuri korkeatasoinen. Eri toimijoiden välinen vertikaalinen integraatio on tärkeää, jotta Suomeen saadaan useita jalostusketjun osia tai osakokonaisuuksia”, Ratia sanoo.

Vastuullinen kaivosyhtiö tekee enemmän kuin laki vaatii

Akkuteknologian kasvu- ja kehittämistarpeet ovat esimerkki energiamurroksen laajoista vaikutuksista. Teot ilmaston lämpenemisen vähentämiseksi edellyttävät uudenlaista teknologiaa ja luonnonvaroja sen mahdollistamiseksi. Pohjoisilla alueilla lumen alta vapautuvat alueet kiinnostavat malminetsijöitä.

Pohjoisessa Teollisuudessa pidetty Kestävän kaivosteollisuuden verkoston yleisötilaisuus keskittyi energiamurroksen ja luonnonvarojen kysynnän teemoihin sekä arktisen alueen kaivosteollisuuden kestävän tulevaisuuden luotaamiseen.

Paneeli

Kuva: Kestävän kaivosteollisuuden paneelikeskusteluun osallistunut Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka muistuttaa, että kaivoslain vaatimusten ohella kaivannaistoiminta edellyttää myös sosiaalisen toimiluvan, eli asukkaiden ja muiden toimijoiden hyväksynnän koko elinkaarensa ajan. Kuvassa panelistit Suomen luonnonsuojeluliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Vesa Luhta, Anglo American Sakatti projektijohtaja Jukka Jokela, Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila, Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka sekä LKAB:n varapääjohtaja Stefan Savonen. Kuva: KuvaKaro

”Kaivosyhtiön on toimittava niin, että se saa hyväksynnän muilta. Pohjoisessa törmätään vääjäämättä intressiriitoihin, joita kaikkia tuskin voidaan sovittaa yhteen. On päätettävä kuka saa etusijan; kaivostoiminta, matkailu, porotalous, luonnonsuojelu? Olisi parempi, että tämä keskustelu voitaisiin käydä kaavoituksen yhteydessä. Kaavoituksessa tarvitaan kokonaisnäkemys eri intressien tarpeista”, sanoo paneelikeskusteluun osallistunut Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka.

Kestävän kaivosteollisuuden verkosto on laatinut Suomen kaivosteollisuutta varten kestävyyskriteerit yritysten toiminnalle. Niiden laadinnassa ovat olleet mukana kaikki keskeiset kaivosteollisuuden sidosryhmät kuten maanomistajat, ympäristöjärjestöt ja paliskunnat sekä ala itse.

”Syksyn tulokset kertovat, kuinka kestävää Suomen kaivosteollisuus on. Kriteerien tavoitteena on, että vastuullinen kaivosyhtiö tekee enemmän kuin mitä laki vaatii. Kaikkien Suomessa toimivien kaivosyhtiöiden ja malminetsintäyhtiöiden tulisi ottaa kestävyyskriteerit käyttöön”, painottaa Pokka.

Innovaatiopalkinto ABB:lle: Käyttövarmuutta ja tehokkuutta biotuotetehtaaseen

Kunnossapitoyhdistys Promaintin ja Suomen Messusäätiön yritysinnovaatiokilpailussa palkittiin ABB:n toimintamalli, joka edistää Metsä Fibren biotuotetehtaan käyttövarmuutta ja tuotantotehokkuutta sähkönjakelun ja prosessisähköistyksen kunnonvalvonnalla.

PalkitutKuva: ”Olemme iloisia saamastamme yritysinnovaatiopalkinnosta, jonka jaamme yhdessä asiakkaamme Metsä Fibren kanssa”, Suomen ABB:n toimitusjohtaja Pekka Tiitinen sanoo. Kuvassa palkinnon vastaanottaneet Pekka Tiitinen (vas.) ja ABB:n Juha Alamäki (oik.) sekä palkinnon myöntäjinä Promaint ry:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Palsola (toinen vas.) ja Expomark Oy:n toimitusjohtaja Tomi Niemi (toinen oik.). Kuva: KuvaKaro

”Äänekosken biotuotetehtaan ratkaisu on erinomainen esimerkki tulevaisuuden teollisesta tuotannosta, jonka toiminnan optimoinnissa ovat merkittävässä roolissa saumattoman yhteistyön mahdollistavat älykkäät digitaaliset ratkaisut ja palvelut”, Suomen ABB:n toimitusjohtaja Pekka Tiitinen sanoo.

Biotuotetehtaan sähkönjakelujärjestelmä ja prosessisähköistys on liitetty digitaaliseen, yhdessä määritettyyn ABB Ability™ -järjestelmään. Se mahdollistaa sähkölaitteiden jatkuvan kunnonvalvonnan lisäksi ABB:n asiantuntijapalvelut etäpalveluna.

Sekä Metsä Fibren että ABB:n asiantuntijat näkevät yhdellä silmäyksellä kaikkien järjestelmään liitettyjen ABB:n toimittamien sähkölaitteiden tilan ja pystyvät yhdessä reagoimaan poikkeamiin nopeasti. Huoltotoimenpiteet pystytään kohdentamaan oikeaan paikkaan ja aikaan. Järjestelmän keräämää mittaustietoa hyödynnetään lisäksi laitoksen käytettävyyden optimointiin. Algoritmit ja nopeasti kehittyvä tekoäly helpottavat suuren tietomassan käsittelyä ja muuttamista muotoon, joka nopeuttaa oikeiden päätösten tekoa.

”Toteutus on mittakaavaltaan merkittävä. Toimintamallissa tuodaan käytäntöön useita tähän mennessä pääosin suunnittelussa olleita teknisiä sovelluksia. Se ottaa huomioon laitoksen elinkaaren hallinnan”, kommentoi LUT:n professori Timo Kärri. Hän on Promaintin tutkimus- ja koulutustoimikunnan puheenjohtaja ja mukana kilpailun raadissa.

Pohjoinen Teollisuus 2018 -tapahtuman toteutti teollisuuden ja terveyden alan tapahtumajärjestäjä Expomark, joka juhlistaa samalla omaa 30-vuotista toimintaansa korkeatasoisten erikoismessujen järjestäjänä.

Takaisin