7. toukokuuta 2018 9.45

Pohjoismainen kaivostoimiala tarvitsee tiiviimpää yhteistyötä

READ IN ENGLISH »

Ajatus siitä, että kaivoksissa maan alla tapahtuvan työn tekisivät miehittämättömät koneet, ei ole utopiaa vaan ruotsalaisen kaivosteollisuuden visio vuodelle 2030. Sen toteutumiseksi tehdään aktiivisesti töitä. Tarvitaan yhteistyötä ja kehittämistahtoa niin yrityksiltä kuin tutkimuslaitoksilta yli kansallisuusrajojen.  

Kestävä kehitys, tuottavuus ja tasa-arvoisuus ovat tulevaisuuden kaivostoimintaa kuvaavia käsitteitä. Innovaatiot, sähköistäminen, digitalisaatio ja automaatio ovat keinoja päästä niihin. Kattoteema Mining 4.0 pitää sisällään nämä tulevaisuuden tekijät. Se on myös Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa pidettävän kansainvälisen seminaarin pääotsikko.  

Mining 4.0 -seminaari on avaus yhteistyön mahdollisuuksille. Hyvän aloituksen voi tehdä kotikentällä: lisätä ensin rajan ylittävää kanssakäymistä, rikkoa myyttejä ja ennakkoluuloja sekä kehittää uusia verkostoitumisen kanavia. Kun osaamispohja on integroitu ja yhteistyömalleja on hiottu, voidaan yhteistyöllä saavuttaa paljon. Pohjoismainen T&K-osaaminen ja valmistus voidaan helpommin silloin säilyttää Ruotsissa ja Suomessa. Houkuttelevalla klusteriosaamisella voidaan myös edistää kaivosteknologian ja -osaamisen vientiä.   Pienet valtiot ovat vahvempia yhdessä   Suomen ja Ruotsin osaamisalueet ja mahdollisuudet kaivosalalla täydentävät toisiaan. Ideoiden sekä hyvien ratkaisujen ja kokemusten jakaminen kannattaa.

Pienet valtiot ovat vahvempia yhdessä.

Ne voivat tarjota toisilleen lähimarkkinat, osaamista, kumppanuuksia ja asiakkaita. Ensin on löydettävä yhteistyön keinot ja kanavat.

Ruotsin kaivosteollisuutta maailmalle vie esimerkiksi Business Sweden, Suomen tarjoomaa edistävät ainakin Mining Finland ja Business Finland. Jo nyt yhteistyötä tehdään satunnaisesti, muun muassa investointien houkuttelemisessa Fennoskandinaviaan GTK:n, SGU:n, Business Swedenin sekä Mining Finlandin voimin. Yhteistyö voisi olla kaivosalalla paljon nykyistä laajempaa.  

Meriteollisuuden puolelta on myös esimerkkejä yhteistyöstä: Suomen ja Ruotsin toimijoiden yhteistyö tarjoaa keinot, joilla pienet valtiot voivat vastata valtavaan markkinoiden kysyntään. Kun tarjolla on enemmän tekijöitä, hintataso pysyy kohtuullisena ja aikataulupaineet hallinnassa. Yritykset voivat hyödyntää alan parhaita digitaalisia työkaluja ja innovaatioita, monet ratkaisut ovat sovellettavissa yli sektori- ja kansallisten rajojen.  

Mitä kaksi kovan tason kaivososaajaa saisi aikaan yhdessä?  

Meillä osataan. Palatakseni alun esimerkkiin kehittämistyöstä, maanalaisen työn automatisoinnissa ruotsalainen osaaminen ja innovaatiot ovat kantava tekijä. Maailmanlaajuisesti yli puolet kaivannaisteollisuuden käyttämästä maanalaisesta teknologiasta tulee Ruotsista, Suomi mukaan luettuna osuus on jopa 70–80 prosentissa.

Ruotsilla on yli tuhatvuotinen historia kaivosteollisuudessa. Mining by Sweden -klusteri, jota Business Sweden on kehittänyt Ruotsin mineraalistrategian puitteissa, on koonnut Ruotsissa kaivosalan arvoketjun saman katon alle ja tuonut toimijoita yhteen. Ruotsalaisen kaivosklusterin osaamista hyödynnetään paraikaa myös muualla, muun muassa Kazakstanin kaivosteollisuuden modernisoinnissa ja digitalisoinnissa. Innovaatiokulttuuri on Ruotsissa korkeatasoista myös kaivannaisteollisuudessa. Alan tutkimus- ja kehittämistyö saa pitkäjänteisesti valtion tukea, eikä siten ole niin suhdanneherkkä.

Ruotsin valtion kaivannaisteollisuuden strategian ytimessä ovat kestävä kehitys ja vastuullisuus, Mining for Generations. Kehittämisellä on pitkäjänteiset tavoitteet myös ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön suhteen, mikä on Suomen ja Ruotsin kaivosalaa yhdistävä tekijä. Suomessa muun muassa Kestävä kaivosteollisuus ry tekee hyvää työtä vastuullisuuden edistämiseksi.

Suomessa esimerkiksi verkko- ja tietoliikenneosaaminen ja yhteyksien kehittäminen ovat vahvoja alueita ja kemian ja mineraalien tutkimus on laadukasta. Suomalaisesta geotietoaineistosta sopisi monen maan ottaa oppia. Mitä saisimmekaan aikaan tiiviillä yhteistyöllä?

Pohjoisessa Teollisuudessa molempien maiden toimijat ovat läsnä. Mukana on eri kokoisia innovatiivisia yrityksiä Ruotsista, kuten Epiroc ja Mobilaris. Kaivosjäteistä paikalla on ainakin Bolidenin ja LKAB:n edustajia. Kohdataanhan Pohjoisessa Teollisuudessa toukokuun lopulla ja viedään yhteistyö uudelle tasolle!  

Elina Rantanen

Elina Rantanen  
Senior Project Manager
Business Sweden
www.business-sweden.se
elina.rantanen@business-sweden.se   

 

 

 

 

Mining 4.0 -seminaari järjestetään Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa yhteistyössä Business Swedenin kanssa. Englanninkielisessä seminaarissa aiheina ovat tulevaisuuden kaivosteollisuus ja automaatio.

Lataa ilmainen pääsylippu »
Katso ohjelma »


POHJOINEN TEOLLISUUS BLOGIN JULKAISUT:

Kaivosala digitalisoituu vauhdilla
Timo Lindborg, tekniikan tohtori, dosentti, Sotkamo Silver AB / 17.5.2018

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtumaa on kehitetty yritysten tarpeista lähtien
Jarmo Tauriainen, Oulun paikallisjohtaja, Etra Oy / 14.5.2018

Bioliuotus sähköistää liikennettä kestävällä tavalla
Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja, Terrafame Oy / 12.5.2018

A call for Incresed Finnish-Swedish Cooperation for Future Success
Elina Rantanen, Senior Project Manager, Business Sweden / 7.5.2018 

Pohjoismainen kaivosala tarvitsee tiiviimpää yhteistyötä
Elina Rantanen, Senior Project Manager, Business Sweden / 7.5.2018

Pohjoinen teollisuus on miljardien eurojen investointien arvoinen
Juha Nyholm, tuoteryhmäpäällikkö, Expomark Oy / 2.5.2018

Juna ja auto pelaavat hyvin yhteen pohjoisen logistiikassa
Kimmo Kadenius, myyntipäällikkö, VR Transpoint / 26.4.2018

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Toni Hemminki, toimitusjohtaja, Fennovoima / 19.4.2018 

Työturvallisuuden johtaminen on kannattavaa
Olli Airaksinen, Project Lead, Pohjois-Suomen Turvapuisto / 4.4.2018

Suurhankkeet tuovat kasvua Pohjois-Suomen teollisuusyrityksille
Kari Malkamäki, suurhankevaliokunnan puheenjohtaja, Oulun kauppakamari Raahepolis Oy:n toimitusjohtaja / 20.3. 2018

Laadukas kunnossapito liikuttaa koko yhteiskuntaa
Marko Lehtosaari, kunnossapidon laatuvastaava, Liikennevirasto / 8.3.2018

Painelaitteet osana laitoksen käytettävyyttä
Mika Saavalainen, asiantuntija, Helen Oy / 03.02.2018

Kunnossapidosta käyttöomaisuuden riskien hallintaan
Timo Lehtinen, toimitusjohtaja, Ramentor Oy / 20.11.2017

Työntekijät tekevät toimivan kunnossapidon – myös digiaikana
Jaakko Hietavirta, tiimipäällikkö, Maintpartner / 09.10.2017

Hyödynnätkö kunnonvalvontaa oikein? Ja kuka tekee sitä huomenna?
Mika Immonen, projektipäällikkö, Efora Oy / 06.10.2017

Hukka pois data-analytiikalla
Emil Ackerman, toimitusjohtaja, Quva Oy / 04.09.2017

Henkilöstön koulutus on investointi, joka tuo tulosta
Lassi Santala, tekninen johtaja, Koskisen Oy / 09.08.2017

Ydinvoima-alan huolella varjelema salaisuus
Maira Kettunen, viestintäjohtaja, Fennovoima Oy / 23.5.2016

Kun logistiikka ratkaisee
Tero Kosonen, rautatielogistiikan tuotantojohtaja VR Transpoint / 13.5.2016

3D-tulostus on teollisuuden kehittämisen mahdollisuus
Jukka Tuomi, Kirjoittaja on Suomen Pikavalmistusyhdistys FIRPA ry:n puheenjohtaja ja Aalto Yliopiston tutkimuspäällikkö. Hän on tehnyt töitä 3D-tulostuksen parissa neljännesvuosisadan.

Meidän on itse pidettävä huolta siitä, että sähköä riittää
Toni Hemminki, toimitusjohtaja, Fennovoima Oy / 25.4.2016

Suomi kiinnostaa malminetsijöitä
Mikko Korteniemi, Kittilän kaivoksen johtaja, Agnico Eagle / 5.4.2016

IoT-ratkaisut edistävät teollisuuden palvelullistumista
Emil Ackerman, toimitusjohtaja, Quva Oy / 24.3.2016

Pohjoinen teollisuus aikoo pysyä huipulla
Juha Mäkimattila, tehtaanjohtaja, Stora Enso Veitsiluoto sekä puheenjohtaja, Lapin kauppakamari / 10.3.2016