14.30
Työntekijät tekevät toimivan kunnossapidon – myös digiaikana
Digitalisaatio on osa kunnossapidon tulevaisuutta ja tätä päivää. Se tuo uusia työkaluja työhön, auttaa ennakoimaan ja tekee näkyväksi asioita, joita voi havaita vain analysoimalla suuria tietomääriä.
Monipuoliset mittarit ja reaaliaikaisuus tuovat tarvittavaa ja todenmukaista tietoa päätöksentekoon. Se tekee niistä korvaamattomia johtamisen näkökulmasta. Kun toiminnan kannalta olennaiset ja luotettavat faktat ovat aina käytettävissä ja visualisoitavissa, voimme johtaa kunnossapitoa paremmin.
Tämä kaikki on tervetullutta ja tarpeellista uutta, joka edistää ja tehostaa kunnossapitoa. Kunnossapidon palveluyrityksille digitaalisuus on mahdollistanut uudenlaisia tiedon keräämiseen ja analysointiin pohjautuvia palveluja ja liiketoimintaa.
Olennaista muutoksessa on ihminen
Tietoa on siis tarjolla digiaikana, mutta mikä on sen käytön ja tulkinnan tilanne? Ja kuinka uudet älykkäät työkalut saadaan palvelemaan kunnossapitoa kokonaisvaltaisesti?
Kunnossapito on työntekijävaltainen ala, mikä on toimivan kunnossapidon edellytys nyt ja tulevaisuudessa. Jotta uudet työkalut tuovat hyötyjä ja tehokkuutta, on niiden käytön perustana oltava vahva pohja kentällä tehtävässä kunnossapitotyössä. Olennaista muutoksessa on ihminen.
Jotta mittareiden tarjoama tieto saadaan käyttöön, on järjestelmiä käytettävä oikein. Siihen tarvitaan ihmisiä – kunnossapidon työntekijöitä. Heidän roolinsa on olennainen, jotta digiajan kunnossapidosta saadaan toimivaa.
Ihmiset ovat ydintekijä myös asiakaspalavereissa, kuten myynnin ja hankintojen tilanteissa. Uudenlaisten palveluiden ja työkalujen myyntityössä on äärimmäisen tärkeää varmistaa, että asiakas pysyy uuden äärellä keskustelussa mukana ja että asiat tulevat ymmärretyiksi puolin ja toisin.
Kunnossapitopalvelun asiakkaan on voitava luottaa prosessien tieto palveluntarjoajan käsiin. Palveluyrityksen järjestelmien ja niiden tietoturvan on luonnollisestikin oltava kovalla tasolla, varsinkin kun palveluyrityksen hallussa on dataa asiakkaan liiketoiminnan ytimestä. Yksin se ei riitä. Tietoturvallisuudessakin työntekijät ovat hyvin oleellisessa osassa ja työntekijöiden koulutukseen sekä turvallisten toimintatapojen ohjeistamiseen tulee panostaa.
Tukea uuden omaksumiseen
Kun uusia työkaluja otetaan käyttöön, on tiedettävä tarkkaan mitä halutaan parantaa ja mikä on käyttäjän rooli kehityksessä. Aina uusien asioiden omaksuminen ei käy käden käänteessä – etenkin kun puhutaan alasta, jolla työntekijöiden keski-ikä on suhteellisen korkea.
Käyttöönotossa on oleellista imuohjaus, jossa työntekijöille näytetään konkreettisesti ne hyödyt, jotka uudesta toimintatavasta saadaan. Se luo kentällä tarpeen uudelle työkalulle ja tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa muutokseen. Näin uuden toimintatavan vastaanotto on huomattavasti parempi kuin tilanteessa, jossa se tuodaan kentälle ylähäältä annettuna.
Osalle työntekijöistä uudet digitaaliset työkalut ovat suuri haaste, joka edellyttää paljon opettelua, uusia työvaiheita ja työskentelyn muutosta. Osalle ne taas ovat luonteva osa elämää. Tiedon tulva ja älylaitteiden käyttö voi olla kunnossapidon arjessa myös häiriö ja stressitekijä. Varsinkin tiedonvaihdon ja viestinnän nopeus aiheuttaa helposti rikkonaisuutta ja häiriöitä työntekemiseen, mikä verottaa myös tehokkuutta.
Työn tehostuminen digitaalisuuden ansiosta ei siis ole itsestäänselvyys. Kaikissa tehtävissä tarvitaan mahdollisuus keskittyä työn tekemiseen.
Digitaalisuus tarjoaa mahdollisuuden muun muassa kehityskeskusteluihin sähköisen yhteyden välityksellä. Näin keskustelut jäävät vääjäämättä etäisiksi, vaikka tälle mahdollisuudelle varmasti on käyttöä tietyissä tilanteissa. Näen ihmisten välisen vuorovaikutuksen arvokkaana osana työtä ja johtamista. Digitaalisten välineiden hyöty ja tarkoituksenmukaisuus tulee pohtia eri tilanteissa niiden tavoitteiden näkökulmista.
Työpaikoilla uuden omaksumiseen tarvitaan riittävät resurssit, tuki ja kannustava ilmapiiri. Parhaiten uutta opitaan pala kerrallaan. Tavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi tulee olla kaikkien tiedossa. Johtamiselta edellytetään nyt tiedon hyödyntämisen ohella yhä keskustelevampaa, ymmärrettävämpää ja ihmisläheisempää otetta.
Jaakko Hietavirta
Talous ja johtaminen toimikunnan puheenjohtaja,
Kunnossapitoyhdistys Promaint ry
Hietavirralla on kymmenen vuoden kokemus kunnossapidon johtamisesta sekä asennus- ja asiantuntijatehtävistä.
.
.
.
.
POHJOINEN TEOLLISUUS BLOGIN JULKAISUT:
Tietojärjestelmän testaus on muutoksen onnistumisen avain
Aino-Maija Vaskelainen, järjestelmäkonsultti, Qentinel Oy / 21.5.2018
Kaivosala digitalisoituu vauhdilla
Timo Lindborg, tekniikan tohtori, dosentti, Sotkamo Silver AB / 17.5.2018
Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtumaa on kehitetty yritysten tarpeista lähtien
Jarmo Tauriainen, Oulun paikallisjohtaja, Etra Oy / 14.5.2018
Bioliuotus sähköistää liikennettä kestävällä tavalla
Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja, Terrafame Oy / 12.5.2018
A call for Incresed Finnish-Swedish Cooperation for Future Success
Elina Rantanen, Senior Project Manager, Business Sweden / 7.5.2018
Pohjoismainen kaivosala tarvitsee tiiviimpää yhteistyötä
Elina Rantanen, Senior Project Manager, Business Sweden / 7.5.2018
Pohjoinen teollisuus on miljardien eurojen investointien arvoinen
Juha Nyholm, tuoteryhmäpäällikkö, Expomark Oy / 2.5.2018
Juna ja auto pelaavat hyvin yhteen pohjoisen logistiikassa
Kimmo Kadenius, myyntipäällikkö, VR Transpoint / 26.4.2018
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Toni Hemminki, toimitusjohtaja, Fennovoima / 19.4.2018
Työturvallisuuden johtaminen on kannattavaa
Olli Airaksinen, Project Lead, Pohjois-Suomen Turvapuisto / 4.4.2018
Suurhankkeet tuovat kasvua Pohjois-Suomen teollisuusyrityksille
Kari Malkamäki, suurhankevaliokunnan puheenjohtaja, Oulun kauppakamari Raahepolis Oy:n toimitusjohtaja / 20.3. 2018
Laadukas kunnossapito liikuttaa koko yhteiskuntaa
Marko Lehtosaari, kunnossapidon laatuvastaava, Liikennevirasto / 8.3.2018
Painelaitteet osana laitoksen käytettävyyttä
Mika Saavalainen, asiantuntija, Helen Oy / 03.02.2018
Kunnossapidosta käyttöomaisuuden riskien hallintaan
Timo Lehtinen, toimitusjohtaja, Ramentor Oy / 20.11.2017
Työntekijät tekevät toimivan kunnossapidon – myös digiaikana
Jaakko Hietavirta, tiimipäällikkö, Maintpartner / 09.10.2017
Hyödynnätkö kunnonvalvontaa oikein? Ja kuka tekee sitä huomenna?
Mika Immonen, projektipäällikkö, Efora Oy / 06.10.2017
Hukka pois data-analytiikalla
Emil Ackerman, toimitusjohtaja, Quva Oy / 04.09.2017
Henkilöstön koulutus on investointi, joka tuo tulosta
Lassi Santala, tekninen johtaja, Koskisen Oy / 09.08.2017
Ydinvoima-alan huolella varjelema salaisuus
Maira Kettunen, viestintäjohtaja, Fennovoima Oy / 23.5.2016
Kun logistiikka ratkaisee
Tero Kosonen, rautatielogistiikan tuotantojohtaja VR Transpoint / 13.5.2016
3D-tulostus on teollisuuden kehittämisen mahdollisuus
Jukka Tuomi, Kirjoittaja on Suomen Pikavalmistusyhdistys FIRPA ry:n puheenjohtaja ja Aalto Yliopiston tutkimuspäällikkö. Hän on tehnyt töitä 3D-tulostuksen parissa neljännesvuosisadan.
Meidän on itse pidettävä huolta siitä, että sähköä riittää
Toni Hemminki, toimitusjohtaja, Fennovoima Oy / 25.4.2016
Suomi kiinnostaa malminetsijöitä
Mikko Korteniemi, Kittilän kaivoksen johtaja, Agnico Eagle / 5.4.2016
IoT-ratkaisut edistävät teollisuuden palvelullistumista
Emil Ackerman, toimitusjohtaja, Quva Oy / 24.3.2016
Pohjoinen teollisuus aikoo pysyä huipulla
Juha Mäkimattila, tehtaanjohtaja, Stora Enso Veitsiluoto sekä puheenjohtaja, Lapin kauppakamari / 10.3.2016
