7. toukokuuta 2018 9.45

Pohjoismainen kaivostoimiala tarvitsee tiiviimpää yhteistyötä

READ IN ENGLISH »

Ajatus siitä, että kaivoksissa maan alla tapahtuvan työn tekisivät miehittämättömät koneet, ei ole utopiaa vaan ruotsalaisen kaivosteollisuuden visio vuodelle 2030. Sen toteutumiseksi tehdään aktiivisesti töitä. Tarvitaan yhteistyötä ja kehittämistahtoa niin yrityksiltä kuin tutkimuslaitoksilta yli kansallisuusrajojen.  

Kestävä kehitys, tuottavuus ja tasa-arvoisuus ovat tulevaisuuden kaivostoimintaa kuvaavia käsitteitä. Innovaatiot, sähköistäminen, digitalisaatio ja automaatio ovat keinoja päästä niihin. Kattoteema Mining 4.0 pitää sisällään nämä tulevaisuuden tekijät. Se on myös Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa pidettävän kansainvälisen seminaarin pääotsikko.  

Mining 4.0 -seminaari on avaus yhteistyön mahdollisuuksille. Hyvän aloituksen voi tehdä kotikentällä: lisätä ensin rajan ylittävää kanssakäymistä, rikkoa myyttejä ja ennakkoluuloja sekä kehittää uusia verkostoitumisen kanavia. Kun osaamispohja on integroitu ja yhteistyömalleja on hiottu, voidaan yhteistyöllä saavuttaa paljon. Pohjoismainen T&K-osaaminen ja valmistus voidaan helpommin silloin säilyttää Ruotsissa ja Suomessa. Houkuttelevalla klusteriosaamisella voidaan myös edistää kaivosteknologian ja -osaamisen vientiä.   Pienet valtiot ovat vahvempia yhdessä   Suomen ja Ruotsin osaamisalueet ja mahdollisuudet kaivosalalla täydentävät toisiaan. Ideoiden sekä hyvien ratkaisujen ja kokemusten jakaminen kannattaa.

Pienet valtiot ovat vahvempia yhdessä.

Ne voivat tarjota toisilleen lähimarkkinat, osaamista, kumppanuuksia ja asiakkaita. Ensin on löydettävä yhteistyön keinot ja kanavat.

Ruotsin kaivosteollisuutta maailmalle vie esimerkiksi Business Sweden, Suomen tarjoomaa edistävät ainakin Mining Finland ja Business Finland. Jo nyt yhteistyötä tehdään satunnaisesti, muun muassa investointien houkuttelemisessa Fennoskandinaviaan GTK:n, SGU:n, Business Swedenin sekä Mining Finlandin voimin. Yhteistyö voisi olla kaivosalalla paljon nykyistä laajempaa.  

Meriteollisuuden puolelta on myös esimerkkejä yhteistyöstä: Suomen ja Ruotsin toimijoiden yhteistyö tarjoaa keinot, joilla pienet valtiot voivat vastata valtavaan markkinoiden kysyntään. Kun tarjolla on enemmän tekijöitä, hintataso pysyy kohtuullisena ja aikataulupaineet hallinnassa. Yritykset voivat hyödyntää alan parhaita digitaalisia työkaluja ja innovaatioita, monet ratkaisut ovat sovellettavissa yli sektori- ja kansallisten rajojen.  

Mitä kaksi kovan tason kaivososaajaa saisi aikaan yhdessä?  

Meillä osataan. Palatakseni alun esimerkkiin kehittämistyöstä, maanalaisen työn automatisoinnissa ruotsalainen osaaminen ja innovaatiot ovat kantava tekijä. Maailmanlaajuisesti yli puolet kaivannaisteollisuuden käyttämästä maanalaisesta teknologiasta tulee Ruotsista, Suomi mukaan luettuna osuus on jopa 70–80 prosentissa.

Ruotsilla on yli tuhatvuotinen historia kaivosteollisuudessa. Mining by Sweden -klusteri, jota Business Sweden on kehittänyt Ruotsin mineraalistrategian puitteissa, on koonnut Ruotsissa kaivosalan arvoketjun saman katon alle ja tuonut toimijoita yhteen. Ruotsalaisen kaivosklusterin osaamista hyödynnetään paraikaa myös muualla, muun muassa Kazakstanin kaivosteollisuuden modernisoinnissa ja digitalisoinnissa. Innovaatiokulttuuri on Ruotsissa korkeatasoista myös kaivannaisteollisuudessa. Alan tutkimus- ja kehittämistyö saa pitkäjänteisesti valtion tukea, eikä siten ole niin suhdanneherkkä.

Ruotsin valtion kaivannaisteollisuuden strategian ytimessä ovat kestävä kehitys ja vastuullisuus, Mining for Generations. Kehittämisellä on pitkäjänteiset tavoitteet myös ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön suhteen, mikä on Suomen ja Ruotsin kaivosalaa yhdistävä tekijä. Suomessa muun muassa Kestävä kaivosteollisuus ry tekee hyvää työtä vastuullisuuden edistämiseksi.

Suomessa esimerkiksi verkko- ja tietoliikenneosaaminen ja yhteyksien kehittäminen ovat vahvoja alueita ja kemian ja mineraalien tutkimus on laadukasta. Suomalaisesta geotietoaineistosta sopisi monen maan ottaa oppia. Mitä saisimmekaan aikaan tiiviillä yhteistyöllä?

Pohjoisessa Teollisuudessa molempien maiden toimijat ovat läsnä. Mukana on eri kokoisia innovatiivisia yrityksiä Ruotsista, kuten Epiroc ja Mobilaris. Kaivosjäteistä paikalla on ainakin Bolidenin ja LKAB:n edustajia. Kohdataanhan Pohjoisessa Teollisuudessa toukokuun lopulla ja viedään yhteistyö uudelle tasolle!  

Elina Rantanen

Elina Rantanen  
Senior Project Manager
Business Sweden
www.business-sweden.se
elina.rantanen@business-sweden.se   

 

 

 

 

Mining 4.0 -seminaari järjestetään Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa yhteistyössä Business Swedenin kanssa. Englanninkielisessä seminaarissa aiheina ovat tulevaisuuden kaivosteollisuus ja automaatio.

Lataa ilmainen pääsylippu »
Katso ohjelma »


2. toukokuuta 2018 11.30

Pohjoinen teollisuus on miljardien eurojen investointien arvoinen

Moni yritys valitsee tietoisesti pohjoisen. Vaikka Pohjois-Suomessa on vähän väkeä, sinne on keskittynyt tiettyjen alojen huippuosaamista ja -yrityksiä. Pohjoisen teollisuuden asiantuntijat ja ajankohtaiset teemat käydään läpi 23.–24.5. Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtumassa Oulussa.

Pohjois-Suomessa investoidaan lähivuosina miljardien eurojen edestä teollisuuteen tai sitä edistävään infrastruktuuriin. Biojalostamohankkeet, Fennovoiman Hanhikivi 1 sekä kaivannaisteollisuuden ja energia-alan kasvuvisiot ovat tästä esimerkkejä.

Jo nyt Pohjois-Suomen osuus Suomen viennistä on 10 prosenttia. Väkilukuun suhteutettuna osuus on valtava ja osaamisen ja asiantuntemuksen määrä omaa luokkaansa. Pohjoinen vetää puoleensa erityisesti metsä-, metalli- ja kaivannaisteollisuutta. Niiden ympärillä kasvavat alihankkijayritykset, palvelut ja matkailu, mutta myös innovaatiot ja tulevaisuuteen tähtäävät hankkeet, kuten akkuteollisuuden kehittäminen.

Pohjoisen suurinvestoinnit tarkoittavat työtä, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta koko Suomeen, erityisesti pohjoisille alueille. Se on myös konkreettinen todiste siitä, että Pohjois-Suomi on erittäin kiinnostava ja potentiaalinen alue yritystoiminnalle.

Tietoa pohjoisen suurhankkeista ja kontakteja niiden edustajiin on tarjolla 23.5. Suurhankkeista liiketoimintamahdollisuuksia -tilaisuudessa. Pohjoinen Teollisuus -kongressi on asiantunteva katsaus teollisuuden kehittämiseen, muun muassa tiedolla johtamiseen ja digitalisaatioon. Mining day -seminaarissa 24.5. digitalisaatiota pohditaan kaivannaisteollisuuden näkökulmasta.

Pohjois-Suomi kansainvälisessä keskipisteessä

Pääkaupunkiseudulta katsottuna Pohjois-Suomi voi tuntua kaukaiselta. Kun katsotaan karttaa teollisuuden tarpeista käsin, Pohjois-Suomi onkin keskipisteessä. Sinne keskittyvät kaivostoiminnan vyöhyke ja metsäteollisuuden toimijat, vahvistuva arktinen talous sekä vaikkapa kasvavat matkailun ja ajoneuvotestauksen elinkeinot. Kansainvälisyys ja yhteydet koko Barentsin alueelle ovat pohjoisen arkea, tulevaisuudessa enenevissä määrin.

Logistiikka on olennainen teema, kun puhutaan pohjoisen teollisuudesta. Kustannustehokkaan logistiikan edellytyksiä ovat saavutettavuus, toimitusvarmuus ja häiriöttömyys. Esimerkiksi logistiikan digitalisaatio, infrastruktuurin kehittäminen ja älykäs sähköinen liikenne puhuttavat pohjoisen elinkeinoelämän toimijoita. Siksi Pohjoinen Teollisuus tarjoaa tänä vuonna uudistetun Kuljetus ja logistiikka -alueen, jossa muun muassa nämä aiheet saavat sijansa ohjelman puheenvuoroissa ja messuosastoilla.

Energiamurros kasvattaa luonnonvarojen kysyntää

Aina kun puhutaan pohjoisista alueista, puhutaan myös vastuullisuudesta. Oli kyse sitten teollisuudesta, infrastruktuurista tai matkailusta, kasvua tulee rakentaa ympäristö, tulevaisuus ja eri sidosryhmien tarpeet huomioon ottaen.

Kestävän kaivosteollisuuden verkosto tekee Suomessa erinomaista työtä. Pohjoisessa Teollisuudessa verkosto järjestää englanninkielisen yleisötilaisuuden, jossa keskustellaan energiamurroksen vaikutuksesta luonnonvarojen kysyntään arktisilla alueilla. Muun muassa sähköauto- ja akkuteollisuus tarvitsee harvinaisia metalleja ja mineraaleja.

Kansainvälistä yhteistyötä kehittämällä pohjoiset valtiot ja yritykset saavat käyttöönsä klusteriosaamista ja resursseja, joihin ne eivät yksin pystyisi. Mitä voitaisiin saada aikaan vaikkapa yhdistämällä suomalainen tietoliikenne-osaaminen ja mineraalien tutkimus ruotsalaiseen vahvaan maanalaiseen teknologiaan ja automaatioon? Pohjoisessa Teollisuudessa on mukana yhteistyöstä kiinnostuneita toimijoita mm. Ruotsista ja Venäjältä. Kansainvälisessä Mining 4.0 -seminaarissa esillä ovat kaivosalan innovaatiot, sähköistäminen ja automaatio sekä yhteistyön mahdollisuudet ruotsalaisten yritysten ja kehittäjien kanssa.

Juha Nyholm

Juha Nyholm
tuoteryhmäpäällikkö, teollinen toimiala
Expomark Oy

 

 

 

 

 

 

 

Pohjoinen Teollisuus 2018 23.-24.5. Oulussa.
Paikalla alan parhaat ammattilaiset, tuotteet ja ratkaisut. Ohjelmassa yli 100 puheenvuoroa, seminaareja sekä kongressi. Kuljetus- ja logistiikka -alueella isot koneet ja kova meno. Mukana myös Pohjoinen Teollisuus Kongressi sekä Teollisuuden Tekijöiden ammattimestaruuskilpailut.

Tervetuloa!

Katso ohjelma »
Lataa pääsylippu »
Pohjoinen Teollisuus -kongressi »


26. huhtikuuta 2018 16.10

Juna ja auto pelaavat hyvin yhteen pohjoisen logistiikassa

Pohjoinen Suomi tunnetaan paitsi yöttömästä yöstä ja paukkuvista pakkasista, myös rikkaista luonnonvaroista ja houkuttelevista teollisuuden mahdollisuuksista.  

Kasvun potentiaalia löytyy, oli kyse sitten puusta tai metalleista. Tästä kertovat vireillä olevat metsä- ja kaivosteollisuuden hankkeet, joita seurataan julkisessa keskustelussa herkeämättä.  

Suomalaiset raaka-aineet ja tuotteet raakapuusta selluun ja malmirikasteesta metalleihin kulkeutuvat kotimaan tehtaille tai satamien kautta maailmalle.   

Logistiikan näkökulmasta tehtävä ei kuitenkaan ole helpoimmasta päästä, kun kyse on kuljetuksista halki laajojen metsäalueiden, kumpuilevien tunturimaisemien sekä hankien ja kinosten.   

Rataverkko laajenee tarvittaessa kumipyörillä    

Pohjois-Suomessa etäisyydet ovat pitkiä, ja talviolosuhteet ankarat sekä vaihtelevat. Liukkaus ja lumipeite asettavat erityisiä vaatimuksia turvallisuudelle ja kalustolle.  

Pohjoisen logistiikalle ominaista ovat paitsi pitkät etäisyydet, myös valtavat kuljetettavat massat. Radoilla kulkee lähes 900-metrisiä junia ja maanteillä 76 tonnin ajoneuvoyhdistelmiä.  

Rataverkko ei vielä ylety joka kolkkaan, vaikkakin keskustelu esimerkiksi uudesta ratayhteydestä Jäämerelle nousee aika ajoin pintaan. Tällöin on keskeistä, että voidaan yhdistää eri kulkumuotojen parhaat puolet.  

Rataverkko ikään kuin laajenee, kun rautatiekuljetuksiin yhdistetään rekat. Näin myös etäisyydet sisämaasta satamiin kutistuvat.  

VRTranspointKuva: Juho Kuva 

”Strateginen kumppani ottaa koko logistiikkaketjun haltuun”  

Suomi on korkean kustannustason sekä haastavien olosuhteiden maa, jossa logistiikalta edellytetään toimitusvarmuutta ja kustannustehokkuutta. Avainasemassa on vankka kokemus ja ammattitaito operatiivisella tasolla.  

Yksi hyvä malli parantaa toimitusketjun tehokkuutta ja luotettavuutta on kokonaisratkaisu, jossa strateginen kumppani ottaa koko logistiikkaketjun haltuun, tuotantolaitokselta aina satamaan saakka.  

Jotta voi toimia aidosti asiakaslähtöisesti ja tarjota asiakkaan arkea helpottavia ratkaisuja, tulee ymmärtää asiakkaan tuotannon ja toimialan erityispiirteet.  

Myynnin näkökulmasta onkin erittäin tärkeää vierailla tasaisin väliajoin paikan päällä tutustumassa asiakkaan toimintaan, jotta ymmärtää sen realiteetit sekä saa ensikäden tietoa mahdollisista haasteista sekä muutoksista.  

Tehokkuus ja ympäristöhyödyt kulkevat käsityksin   

Kehityksen kelkassa pysyminen edellyttää rohkeita kokeiluja. Uudenlaiset liikenteen innovaatiot, kuten kelitietoja keräävät arktiset rekat, tuovat hyötyjä kaikille tietä käyttäville.  

Ei ole syytä unohtaa myöskään keinoja kuljetusten ympäristövaikutusten minimoimiseksi: useimmiten toiminnan tehokkuus kulkee vieläpä käsi kädessä ympäristöhyötyjen kanssa.  

Esimerkiksi rautateillä sähkövedon osuuden lisääminen ja suuremmat junakoot edistävät tätä kehitystä. Maantieliikenteessä yksi erittäin tärkeä tekijä on taloudellinen ajotapa. Koulutuksilla ja seurantalaitteilla voidaan auttaa kuljettajaa fiksussa ja ennakoivassa ajamisessa.

Pohjoinen teollisuus luo logistiikan näkökulmasta ainutlaatuisia haasteita, joiden ratkaiseminen edellyttää logistiikkakumppanilta monenlaisia valmiuksia. Kuormien on liikuttava tehokkaasti ja turvallisesti kaikkina vuodenaikoina, sateessa ja paisteessa, oli alla sitten rauta- tai kumipyörät.

Kimmo Kadenius

 

Kimmo Kadenius
myyntipäällikkö
VR Transpoint

 

 

 

 

 

 

Pohjoinen Teollisuus 2018 23.-24.5. Oulussa.
Paikalla alan parhaat ammattilaiset, tuotteet ja ratkaisut. Ohjelmassa yli 100 puheenvuoroa, seminaareja sekä kongressi. Kuljetus- ja logistiikka -alueella isot koneet ja kova meno. Mukana myös Teollisuuden Tekijöiden ammattimestaruuskilpailut.

VR Transpoint on tapahtuman kuljetus- ja logistiikka -alueen yhteistyökumppani. Kuljetus- ja logistiikka -alueella oma ohjelmalava, jossa päivittäin alan ohjelmaa.

Tervetuloa!

Katso ohjelma »
Lataa pääsylippu » 
Kuljetus- ja logistiikka -alue »


19. huhtikuuta 2018 15.15

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Kulunut sanonta, mutta sopii harvinaisen hyvin ydinvoimalan rakentamiseen. Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitos perustuu hyvin koeteltuun tekniikkaan: vastaavantyyppisiä VVER-laitoksia on rakennettu ja toiminnassa kymmeniä ympäri maailmaa.

Hanhikivi 1 on kuitenkin monella tapaa myös uniikki. Se on ensimmäinen Rosatomin länsimaahan rakentama laitos, ja ensimmäinen suomalainen ydinvoimalaitos, joka rakennetaan uusien turvallisuusvaatimusten mukaisesti.

Käytännössä hankkeen ainutlaatuisuus on näkynyt siten, että suomalaisten vaatimusten ja lainsäädännön huomioiminen voimalaitoksen suunnittelutyössä on vienyt laitostoimittaja RAOS Projectilta arvioitua enemmän aikaa. Ainutlaatuisuus näkyy myös siinä, että voimalaitoksen ja sen rakentamisen suunnittelu viedään hyvin pitkälle ennen varsinaisten rakennustöiden aloittamista.

Suunnitteluvaiheen korostaminen on hyvä asia. Nykyisellä menettelyllä laitostoimittaja saa Fennovoimalta jatkuvaa palautetta tekniikan ja toiminnan kehittämiseksi. Kymmeniä tuhansia sivuja käsittävällä suunnittelumateriaalilla ja erilaisilla tarkastuksilla varmistetaan, että voimalaitoksen rakentamisvaihe etenee ja valmis voimalaitos käy sujuvasti ja turvallisesti.

Ennen valtioneuvoston myöntämää ydinvoimalaitoksen rakentamislupaa tarvitsemme Säteilyturvakeskukselta puoltavan turvallisuusarvion.

Turvallisuusarviota varten laitoksen suunnittelumateriaali kulkeutuu Fennovoiman kautta Säteilyturvakeskukselle. STUK haluaa aineiston loogisissa kokonaisuuksissa, ja siten se tulee sen myös saamaan. Tavoitteemme rakentamisluvan saamiseksi on vuosi 2019.

Hanhikivi1

Olemme todistaneet, että paitsi projektiorganisaatiossa myös laitospaikkakunnalla Pyhäjoella ja maakunnassa tehdään hankkeen eteen hartiavoimin töitä. Viimeistään Fennovoiman henkilökunnan siirtyminen Helsingistä Pyhäjoelle tulevina vuosina on laittanut alueella monet pyörät pyörimään.

Pyhäjoella työntekijöiden ja tehdyn työn määrä kasvaa jo. Volyymin nousuun valmistaudutaan niin kunnissa kuin yrityspuolella.

Myös työmaalla on rakenteilla sadoille työntekijöille mitoitetut työmaatoimistot, ja 1000 hengen majoituskylä etenee hyvää vauhtia. Fennovoiman hallintorakennus alkaa nousta laitoskaivannon läheisyyteen ensi kesänä.

Voimalaitoksen sadan vuoden elinkaareen suhteutettuna meneillään oleva lisensiointivaihe on äärimmäisen tärkeä ja vaativa, mutta kuitenkin varsin lyhyt.

Valmistuttuaan Hanhikivi 1 tuottaa valtavan määrän sähköä suomalaisten tarpeisiin useiden vuosikymmenien ajan. Ja mikä parasta, kasvihuonekaasupäästöjen sijasta sivutuotteena syntyy positiivisia talousvaikutuksia ja elinvoimaa.

Toni Hemminki

Toni Hemminki
Toimitusjohtaja
Fennovoima Oy

Toni Hemminki on työskennellyt Fennovoiman toimitusjohtajana syksystä 2014. Nykyiseen tehtävään hän siirtyi SSAB:n palveluksesta.

 

 

 

 


Pohjoinen Teollisuus 2018 23.-24.5. Oulussa.

Paikalla alan parhaat ammattilaiset, tuotteet ja ratkaisut. Ohjelmassa yli 100 puheenvuoroa, seminaareja sekä kongressi. Kuljetus- ja logistiikka -alueella isot koneet ja kova meno. Mukana myös Teollisuuden Tekijöiden ammattimestaruuskilpailut.

Toni Hemminki pitää Hanhikivi1 -hankkeen tilannekatsauksen Pohjoinen Teollisuus -kongressissa ke 23.5. Lisäksi Hemminki osallistuu messuilla Pohjoinen Ulottuvuus -paneelikeskusteluun ke 23.5. klo 15.

Tervetuloa!

Katso ohjelma »
Lataa pääsylippu »
Pohjoinen Teollisuus -kongressi »


4. huhtikuuta 2018 7.20

Työturvallisuuden johtaminen on kannattavaa

Työturvallisuus on liiketoiminnassa kaikkeen tekemiseen liittyvä asia, jolla on merkittävä tuottavuus- ja tulosvaikutus.

Työturvallisuuden investointien takaisinmaksua on tutkittu. Yksi investoitu euro maksaa itsensä viisin–kuusinkertaisena takaisin muun muassa vähempinä sairauslomina ja ennenaikaisina eläköitymisinä, työtyytyväisyytenä, parempana imagona ja työn sujuvuutena. Oman kokemukseni perusteella laskelma vaikuttaa totuudenmukaiselta.

Miksi ihmeessä kukaan hoitaisi työturvallisuusasiat heikosti, jos tarjolla on vain hyötyjä?

Sitä saat mitä mittaat – myös turvallisuudessa

Johtaminen on avainasemassa työturvallisuuden kehittämisessä. Se ei toteudu yksin johtajien käsissä, mutta heidän asenteensa ja esimerkkinsä ovat olennaisia edellytyksiä onnistumiselle. Jotta turvallisuusajattelu voi juurtua työpaikan kulttuuriin, sitä on arvostettava ja siitä on puhuttava jatkuvasti.

Työturvallisuus kehittyy, kun sitä aletaan johtaa yhtenä liiketoimintaan vaikuttavana tulostekijänä. Tarvitaan tilannekuva siitä missä ollaan, tavoitteet ja mittarit. Sen jälkeen turvallisuuden kehittäminen on järjestelmällisesti toteutettavia asioita, jotka vievät kohti tavoitteita.

Tulos

Vanha johtamisen viisaus pätee myös turvallisuusasioissa: Sitä saat mitä mittaat. Mitkä ovat keskeiset turvallisuuteen vaikuttavat tekijät? Mitä on tarpeen kehittää? Mikä kertoo onnistumisesta työturvallisuudessa?

Anna työntekijöille mahdollisuus vaikuttaa

Turvallisuuden kehittämisessä on kyse asioista, jotka koskettavat työntekijöitä jokaisena työpäivänä. He ovat oman työnsä asiantuntijoita, joita kannattaa kuunnella. Se, että eri tehtävissä toimivat ihmiset pääsevät vaikuttamaan työhönsä ja pohtimaan turvallisia toimintatapoja, edistää sekä turvallisuutta että työtyytyväisyyttä.

Henkilöstön kuunteleminen ja sitouttaminen turvallisuuden kehittämiseen on asia, joka toistuu poikkeuksetta turvallisuustyössään onnistuneissa organisaatioissa. Miten jokaisen ihmisen saisi säännöllisesti miettimään omaa työtään turvallisuuden näkökulmasta? Kuinka johto voi edes kerran viikossa nostaa asian esiin ja osallistaa ihmiset pohtimaan miten työ tehdään turvallisesti? Samalla tulee mietittyä kuinka työ tehdään hyvin ja sujuvasti.

Motivointi työturvallisuuteen on suhteellisen helppoa. Jokainen hyötyy siitä myös itse ja hyöty useimmiten myös ymmärretään.

Turvallisuustieto ja hyvät kokemukset hyötykäyttöön

Kaikkea ei tarvitse keksiä ja kehittää itse. Tietoa, tukea työturvallisuuden kehittämiseen ja referenssikokemuksia on tarjolla, muun muassa Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa 23.–24.5.

Pohjoinen Teollisuus -tapahtuman turvallisuusseminaarissa aamupäivällä 24.5. aiheena on työturvallisuus työtehon ja liikevaihdon mittarina ja edistäjänä. Maksuton seminaari on hyödyllinen kaikille johtamisen ja työturvallisuuden aiheiden parissa työskenteleville.

Seminaarin lisäksi tietoa ja kontakteja saa Pohjois-Suomen turvapuiston messuosastolta. Pohjois-Suomen Turvapuisto ry on yli 80 yrityksen ja organisaation yhteisö, jonka tavoitteena on edistää työturvallisuutta ja työhyvinvointia alueella.

Yhdistyksen keskeisenä työkaluna on Oulussa sijaitseva työturvallisuuden koulutusrata, Turvapuisto. Siellä pääsee konkreettisesti näkemään erilaisia työn vaaroja ja kuormitustekijöitä lavastettuina Turvapuiston rasteilla. Tiedon, tarinoiden ja havainnollistamisen avulla tarjotaan tiukkaa faktaa ja tietoa hyviin kokemuksiin perustuvista työtavoista ja toimenpiteistä. Se tarjoaa esimerkiksi esimiehille ideoita henkilöstön herättelyyn turvallisuuskysymyksissä.

Rapatessa roiskuu. Niinkin voi joskus olla, mutta kun roiskeet on osattu ennakoida eivät ne aiheuta vahinkoa tai turvallisuusuhkia.

Olli Airaksinen

 

Olli Airaksinen
Project Lead
Yhdessä, Ennakoiden, Turvallisesti – Pohjois-Suomen Turvapuisto ry

www.pohjois-suomenturvapuisto.fi

 

 

 

Pohjoinen Teollisuus 2018 23.-24.5. Oulussa. Paikalla alan parhaat ammattilaiset, tuotteet ja ratkaisut. Ohjelmassa yli 100 puheenvuoroa, seminaareja sekä kongressi. Kuljetus- ja logistiikka -alueella isot koneet ja kova meno. Mukana myös Teollisuuden Tekijöiden ammattimestaruuskilpailut.

Työturvallisuudesta erittäin hyvää ohjelmaa, mm. To 24.5. klo 9:30 Työturvallisuuden johtamisen näkökulmia -seminaari.

Tervetuloa!

Katso ohjelma >>
Työturvallisuuden johtamisen näkökulmia -seminaari >>
Lataa ilmainen pääsylippu >>


POHJOINEN TEOLLISUUS BLOGIN JULKAISUT:

Tietojärjestelmän testaus on muutoksen onnistumisen avain
Aino-Maija Vaskelainen, järjestelmäkonsultti, Qentinel Oy / 21.5.2018

Kaivosala digitalisoituu vauhdilla
Timo Lindborg, tekniikan tohtori, dosentti, Sotkamo Silver AB / 17.5.2018

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtumaa on kehitetty yritysten tarpeista lähtien
Jarmo Tauriainen, Oulun paikallisjohtaja, Etra Oy / 14.5.2018

Bioliuotus sähköistää liikennettä kestävällä tavalla
Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja, Terrafame Oy / 12.5.2018

A call for Incresed Finnish-Swedish Cooperation for Future Success
Elina Rantanen, Senior Project Manager, Business Sweden / 7.5.2018 

Pohjoismainen kaivosala tarvitsee tiiviimpää yhteistyötä
Elina Rantanen, Senior Project Manager, Business Sweden / 7.5.2018

Pohjoinen teollisuus on miljardien eurojen investointien arvoinen
Juha Nyholm, tuoteryhmäpäällikkö, Expomark Oy / 2.5.2018

Juna ja auto pelaavat hyvin yhteen pohjoisen logistiikassa
Kimmo Kadenius, myyntipäällikkö, VR Transpoint / 26.4.2018

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Toni Hemminki, toimitusjohtaja, Fennovoima / 19.4.2018 

Työturvallisuuden johtaminen on kannattavaa
Olli Airaksinen, Project Lead, Pohjois-Suomen Turvapuisto / 4.4.2018

Suurhankkeet tuovat kasvua Pohjois-Suomen teollisuusyrityksille
Kari Malkamäki, suurhankevaliokunnan puheenjohtaja, Oulun kauppakamari Raahepolis Oy:n toimitusjohtaja / 20.3. 2018

Laadukas kunnossapito liikuttaa koko yhteiskuntaa
Marko Lehtosaari, kunnossapidon laatuvastaava, Liikennevirasto / 8.3.2018

Painelaitteet osana laitoksen käytettävyyttä
Mika Saavalainen, asiantuntija, Helen Oy / 03.02.2018

Kunnossapidosta käyttöomaisuuden riskien hallintaan
Timo Lehtinen, toimitusjohtaja, Ramentor Oy / 20.11.2017

Työntekijät tekevät toimivan kunnossapidon – myös digiaikana
Jaakko Hietavirta, tiimipäällikkö, Maintpartner / 09.10.2017

Hyödynnätkö kunnonvalvontaa oikein? Ja kuka tekee sitä huomenna?
Mika Immonen, projektipäällikkö, Efora Oy / 06.10.2017

Hukka pois data-analytiikalla
Emil Ackerman, toimitusjohtaja, Quva Oy / 04.09.2017

Henkilöstön koulutus on investointi, joka tuo tulosta
Lassi Santala, tekninen johtaja, Koskisen Oy / 09.08.2017

Ydinvoima-alan huolella varjelema salaisuus
Maira Kettunen, viestintäjohtaja, Fennovoima Oy / 23.5.2016

Kun logistiikka ratkaisee
Tero Kosonen, rautatielogistiikan tuotantojohtaja VR Transpoint / 13.5.2016

3D-tulostus on teollisuuden kehittämisen mahdollisuus
Jukka Tuomi, Kirjoittaja on Suomen Pikavalmistusyhdistys FIRPA ry:n puheenjohtaja ja Aalto Yliopiston tutkimuspäällikkö. Hän on tehnyt töitä 3D-tulostuksen parissa neljännesvuosisadan.

Meidän on itse pidettävä huolta siitä, että sähköä riittää
Toni Hemminki, toimitusjohtaja, Fennovoima Oy / 25.4.2016

Suomi kiinnostaa malminetsijöitä
Mikko Korteniemi, Kittilän kaivoksen johtaja, Agnico Eagle / 5.4.2016

IoT-ratkaisut edistävät teollisuuden palvelullistumista
Emil Ackerman, toimitusjohtaja, Quva Oy / 24.3.2016

Pohjoinen teollisuus aikoo pysyä huipulla
Juha Mäkimattila, tehtaanjohtaja, Stora Enso Veitsiluoto sekä puheenjohtaja, Lapin kauppakamari / 10.3.2016