21. toukokuuta 2018 5.00

Tietojärjestelmän testaus on muutoksen onnistumisen avain

Menestyksekkäitä tietojärjestelmähankkeita yrityksissä yhdistää varmasti ainakin yksi asia. Se on perusteellinen testaus. Paraskaan järjestelmä ei palvele, jos sen ei ole sopiva käyttötarkoitukseensa, käyttöympäristöönsä tai käyttäjilleen.

Mitä testaus tarkoittaa? Onnistunut testaus on laaja ja luova käsite. Siihen sisältyy perinteisten vaiheiden lisäksi myös erilaiset kokeilut, koekäytöt jne. Testaus ei ole ainoastaan järjestelmän toimittajan raportteja heidän omasta testauksestaan. Testaus ei myöskään tarkoita kertaluonteisesti laboratoriomaisissa olosuhteissa suoritettua harjoitusta. Muutos on testattava ja koeponnistettava monin eri tavoin ja moneen kertaan.

Testaus on yksi parhaista keinoista oppia uutta järjestelmää, kouluttaa sen parissa tulevaisuudessa työskenteleviä henkilöitä ja saattaa ihmisiä yhteisen asian äärelle. Testaus on myös mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Se on merkittävä osa käyttäjien kokemusta. Entä miten asiakkaita olisi mahdollista ottaa mukaan testaukseen? Heilläkin on varmasti sanansa sanottavana. Millainen asiakaskokemus tällaisesta mahdollisuudesta voisi syntyäkään? Kaiken kaikkiaan, testaus tarjoaa mahdollisuuden harjoitella ja kehittää yhteistyötä eri toimijoiden ja toimittajien välillä.

Anna ihmisten vaikuttaa

Testaus onnistuu, jos se nähdään jo järjestelmän valintaprosessin osana ja jos ihmiset saadaan sen avulla innostumaan muutoksesta. Kun innokkaat ja uteliaat kokeilijat pääsevät käärimään hihansa jo varhaisessa vaiheessa ja saavat olla mukana vaikuttamassa tulevaisuuteensa, on menestys siltä osin taattu.

Testaa järjestelmää jo ennen kuin se on ostettu, testaa sitä osissa ja kokonaisena, testaa sitä ammattilaisten puolesta, testaa sitä loppukäyttäjien kanssa. Mene kentälle, tehtaaseen, asiakkaan luo – sinne missä uuden järjestelmän käyttäjät ovat. Kuuntele käyttäjien ehdotuksia, toiveita ja palautetta. Älä rakenna uutta ratkaisua kuukausitolkulla omassa poterossasi, vaan tuo se käyttäjien nähtäville pala kerrallaan. Käsittele avoimesti esiin tulleita ongelmia ja nosta esiin onnistumisia. Käsittele testausta muutoksen näkökulmasta.

Tämän kaiken jälkeen käsissäsi on järjestelmä, jonka käyttöönotto ei aiheuta ikäviä yllätyksiä tekniikan tai ihmisten näkökulmista.

Kolme kohtaa testauksen onnistumiseen:

Oman kokemukseni perusteella testaus onnistuu, kun otat huomioon seuraavat asiat:

1.   Testaus ennen järjestelmävalintaa – kokeile esimerkiksi finaaliin päätyneitä vaihtoehtoja jollain tapaa käytännössä. Älä ostaa mitään vain paperilta tai toimittajan demojen perusteella. Älä osta mitään ilman että liiketoiminnan edustajat ja tulevat käyttäjät ovat kokeilleet eri vaihtoehtoja ja kertoneet niistä mielipiteensä.  

2.  Aseta aina ihmiset etusijalle projektinaikaisessa työssä. Pidä huoli, että projektiryhmän jäsenet ovat motivoituneita ja innostuneita. Tällaisessa tiimissä tehdään myös onnistunutta testausta. Varmista, että ihmisten työ sujuu, tarkoittaa se sitten testaukseen soveltuvaa fyysistä työtilaa, digitaalisia työkaluja tai muuta käyttäjien huomioon ottamista. Kun ihmiset ovat istuneet samassa tilassa useamman viikon testaamassa, kannattaa projektipäällikön välillä miettiä kuinka piristää ihmisten päivää tai tuoda tekemiseen vaihtelua.  

3.   Koekäytä todellisessa ympäristössä. Koeponnista järjestelmä tuotannossa ennen ensimmäistäkään pilottia tai käyttöönottoa. Mene projektin ja järjestelmän kanssa sinne missä sitä tullaan käyttämään. Koekäytön kautta ihmiset tutustuvat toisiinsa ja saavat uutta näkökulmaa toistensa tekemisiin. Koekäytössä selviää asioita, jotka vaikuttavat käyttöönoton onnistumiseen. Mitä tulostimia loppukäyttäjät työssään tarvitsevat ja missä, millaisia ruuhkahuippuja työssä milloinkin on, millaisia poikkeustilanteita työpäivien aikana tapahtuu? Koekäyttö on oiva tilaisuus ottaa vastaan loppukäyttäjien ideoita ja toiveita. Koekäytön avulla tasoitetaan tulevien pilottien ja käyttöönottojen tietä.   Testaus on järjestelmähankkeissa mahdollisuus. Sen merkitystä on aika katsoa, arvioida ja hyödyntää uudella tapaa.

Jos haluat keskustella tästä tai muista järjestelmähankkeisiin ja muutosprojekteihin liittyvistä asioista, tule tapaamaan minua Pohjoinen Teollisuus 2018 tapahtumassa Digitalisaatio ja järjestelmät -seminaariin torstaina 24.5. kello 8.30–12.45 Oulun jäähalliin.

Aino-Maija Vaskelainen

Aino-Maija Vaskelainen
Järjestelmäkonsultti
Qentinel

 

Vaskelainen puhuu Digitalisaatio ja järjestelmät -seminaarissa to 24.5. toiminnanohjauksen haasteista ja mahdollisuuksista.


17. toukokuuta 2018 16.50

Kaivosala digitalisoituu vauhdilla

Digitalisaatio liittyy usein tiedon analytiikkaan, mutta digitalisaatio termiä käytetään monesti ilman selkeää määritelmää. Tämä voi johtaa organisaatioissa heikosti määriteltyihin projekteihin, mikäli niiden päällimmäiseksi tavoitteeksi asetetaan vain ja ainoastaan ”toiminnan digitalisaatio”.

Digitalisaatioon liittyy siirtyminen tekoälyohjattujen sähköisten laitteiden ja prosessien, järjestelmien, käyttö ja ohjaus sekä tiedon keräys, tallennus sekä hyödyntäminen yrityksen toiminnan ohjauksessa. Nykyisen etenevän digitalisaation haasteena on kerätyn ja kerättävän tiedon suuri määrä, sen kustannukset ja hyödyntämiseen tarvittavat toiminnan muutosprosessit.

Kerättyä tietoa tullaan jatkossa yhä enenevässä määrin muokkaamaan ja hyödyntämään liiketoimintamallien ja toiminnan sekä tuotantoprosessien kehittämiseen. Tavoitteena on saada aikaan uusia tuloja ja lisäarvoa tuottavia mahdollisuuksia. Digitalisaatiossa liiketoiminnan ja prosessien ohjaus saadaan näin usein myös paikasta riippumattomaksi.

Kaivostoiminnassa ensimmäisiä digitalisaation käyttökohteita ovat kaivosvalvonta- ja eri valvontajärjestelmät kaukokeskustoimintojen avulla ja automaatio. Erilaisia antureita kehitetään tiedon keräämiseen ja toimintojen ohjaamiseen.

Voidaankin kysyä, milloin kaivostoiminnan digitalisaatio oikeastaan alkoi? Teollinen kaivostuotanto on aina ollut kyseisen ajan korkeaa teknologian hyödyntävää toimintaa. Näkemykseni mukaan tie etenevään digitalisaatioon kulkee nopeasti, koska tuottavuus on edelleen operatiivisen toiminnan suurin tavoite, jota digitalisaatio voi tuottaa kustannusten alentamisen ja työvoiman tuottavuuden lisääntymisen sekä automaation avulla.

Digitalisaatiossa on keskityttävä organisaatioiden muutoksen hallintaan ja tehokkuuden sekä taloudellisten voimavarojen tuottavuuden parantamiseen. Näin voidaan hallita paremmin alan syklisyyttä ja siten parantaa tuottavuutta syklien yli ja niiden välillä. Alan on kyettävä kohtaamaan johtamisen haasteet, joita muutos tuo väistämättä mukanaan. Tämä tulee tarjoamaan uusia tapoja luoda tuottavuutta, hallita alan muuttuvia haasteita ja luoda huippuosaamista. Se tuo mukanaan tuottavuuden optimointia kaikissa alan eri toiminnoissa ja luo hallittavuutta muutokseen ja toiminnan pullonkaulojen poistoon.

Lähitulevaisuudessa tulemme näkemään kaivosalan toimintaympäristön automatisointia ja tieto-omaisuuden digitalisointia datapohjaisen suunnittelun kaikilla tasoilla myös omaisuuden valvonnalle sekä sen pohjalla tehdylle päätöksenteolle. Tähän tulemme tarvitsemaan uusia digitalisaatiota tukevia teknisiä alustoja sekä tekoälypohjaista johtamista.

Tekoäly

On kuitenkin haasteellista ymmärtää, kuinka kauan muutos kestää ja mikä on kohtuullinen arvio sen kustannuksista. Kykenemmekö selkeästi näkemään sen vaikutukset kaivosalan liiketoimintakokonaisuuteen ja sen muutokseen?  Entä, minkälaista osaamista tarvitaan tulevaisuudessa, liiketoiminta kulttuurin muutosten sisäistämiseksi uuden digitaalisen toimintamallin luomiseksi ja hyödyntämiseksi luonnontieteellisen osaamisen lisäksi?

Tämä on ratkaisevaa yritysten hengissä säilymisen osalta muuttuvassa maailmassa ja tulevassa toimita ympäristössä.

Digitalisaatio tulee muuttamaan yritysten toimintamalleja, jopa muokkaamaan yritysten ja hankkeiden kokoa siten, että korkeat alan sisäänpääsykustannukset ja erittäin vaativat monimutkaiset arvoketjut eivät enää suojaa alaa uusilta yrittäjiltä alan eri toimintatasoilla.

Pohjoismailla on erinomaiset edellytykset olla mukana tässä muutoksessa. Meillä Pohjoismaissa on lukuisia alan teknologiayhtiöitä ja laitetoimittajia, jotka ovat maailmanlaajuisia teknologiajohtajia. Nykyisin jokaiseen uuteen toimitukseen liittyykin usein tiedonkeruuta ja sen hyödyntämistä niin huollossa kuin eri yritysten toimintaprosesseissa parasta mahdollista teknologiaa hyödyntäen.

Timo LindborgTimo Lindborg
tekniikan tohtori, dosentti  

Timo Lindborg Tekniikan tohtori, diplomi-insinööri ja filosofian kandidaatti geologiassa. Sotkamo Silver AB:n toimitusjohtaja alkaen 5/2010. Dosentti Oulun yliopistossa, alana Kaivosteollisuuden liiketoimintaprosessit. Aikaisemmin Lindborg on toiminut muun muassa Endomines AB:n, Endomines Oy:n ja Kalvinit Oy:n toimitusjohtajana.

To 24.5. Pohjoinen Teollisuus -tapahtuman ohjelmassa "Katsaus kaivos- ja metalliteollisuuden hankkeisiin", kuullaan mm. Timo Lindborgin puheenvuoro Hopeakaivos Sotkamossa. Tervetuloa!

 

 

 

Pohjoinen Teollisuus 2018 23.-24.5. Oulussa.
Paikalla alan parhaat ammattilaiset, tuotteet ja ratkaisut. Ohjelmassa yli 100 puheenvuoroa, seminaareja sekä kongressi. Kuljetus- ja logistiikka -alueella isot koneet ja kova meno. Mukana myös Pohjoinen Teollisuus Kongressi sekä Teollisuuden Tekijöiden ammattimestaruuskilpailut.

Tervetuloa!

Katso ohjelma »
Lataa pääsylippu »
Pohjoinen Teollisuus -kongressi »


14. toukokuuta 2018 7.05

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtumaa on kehitetty yritysten tarpeista lähtien

Täyteen myydyssä Ouluhallissa puhutaan toukokuussa pohjoisen teollisuuden teemoista ja verkostoidutaan teollisuusalan yritysten, asiakkaiden ja asiantuntijoiden kesken. Uskon, että kävijöitä tulee paljon. Vire niin taloudessa, yrityksissä kuin pohjoisella alueella on nyt hyvä.

Expomark on kehittänyt Pohjoinen Teollisuus -tapahtumaa erityisesti asiakkaiden toivomuksista ja tarpeista lähtien. Perustavat tarpeet ovat samat kuin liki kolme vuosikymmentä sitten. Messut tarjoavat mahdollisuuden kohdata nykyisiä ja tulevia asiakkaita yhteisten asioiden ja ajankohtaisen tiedon äärellä. Kyse ei ole vain tuotteista, vaikka lanseerauksille messut ovatkin erinomainen paikka. Messutapahtuma on paljon enemmän.

Näytteilleasettajien joukko on kasvanut yli 20-kertaiseksi

Pohjoisella alueella toimivilla yrityksillä on ollut jo varhain näkemys yhteistyön suuresta merkityksestä liiketoiminnalle ja alueen menestykselle. Yhteinen tapahtuma on erinomainen keino kumppanuuksien ja yhteistyön pohjan rakentamiseen ja kehittämiseen.

Vuonna 1990 Kunnossapitomessujen nimellä aloittaneessa tapahtumassa oli näytteilleasettajina 14 yhteistyössä toimivaa yritystä. Pohjolan Kumi, joka nykyään on osa Etraa, kutsui sinne tavarantoimittajansa ja asiakkaansa tapaamaan toisiaan ja tutustumaan tuotteisiin.

Onnistunut tapahtuma päätettiin järjestää uudestaan kaksi vuotta myöhemmin. Sinne halusi mukaan myös samaa asiakaskuntaa palvelevia ulkopuolisia yrityksiä. Näytteilleasettajien määrä tuplaantui. Vuonna 1994 näytteilleasettajia oli jo liki 40.

Tapahtuma kasvoi ja käännyimme toimialan tuntevan Expomarkin puoleen. Kasvavien messujen järjestäminen oman työn ohella alkoi olla jo vaativaa. Vuonna 1996 Kunnossapitomessuilla oli runsaat 150 näytteilleasettajaa ja kävijämäärä kirjattiin tuhansissa. Suunta oli selvä. Tänä vuonna näytteilleasettajia on yli 300.

Aivan viime vuosina tapahtumien merkitys teollisuusyrityksille on kasvanut hienoisen laaksovaiheen jälkeen. Näyttää, että tapahtumilla on vankka roolinsa tulevaisuudessakin. Digiajan yhteyksien ja tiedonkulun kehittyminen ei ole ainakaan kunnossapitoalalla riittänyt korvaamaan olennaista kumppanuuden tekijää, kanssakäymistä kasvokkain. Myös tapahtuman tasokasta ja asiantuntevaa ohjelmaa halutaan tulla kuulemaan henkilökohtaisesti ja samalla lujittamaan sekä solmimaan yhteistyötä pohjoisen alueen toimijoiden kesken.

 Pohjois-Suomen teollisuusyritysten verkostoitumisen paikka

Pohjoinen Teollisuus -tapahtuma on toimiva ja kiinnostava kokonaisuus, joka palvelee hyvin kohderyhmiään. Se on pohjoisen alueen ainoa suuri teollisuustapahtuma ja monelle pohjoisen alueen yritykselle erittäin tärkeä markkinoinnin keino. Pohjoiseen Teollisuuteen tullaan kauempaakin, kuten Ruotsista ja Venäjältä. Siellä luodaan kontakteja tulevaisuutta ajatellen. Paikalla ovat myös yritykset, jotka vastaavat alueella tehtävistä tai suunniteltavista suurista investoinneista.

Toisaalta oman alueen tapahtumaan tuleminen on mahdollista myös heille, jotka eivät voi olla työstään poissa pitkiä aikoja. Se, että uutuuksiin tutustumaan ja alan ajankohtaisiin kysymyksiin perehtymään pääsevät myös työntekijätason edustajat, on yritysten etu. Monesti heillä on hyvä näkemys vaikkapa työkalujen ja laitteiden ominaisuuksista ja hyödyistä. Sitä kannattaa kuunnella hankintoja tehtäessä.

Tapahtumajärjestäjä, johon voi luottaa

Etra on valtakunnallinen yhtiö, jonka taustat täällä Pohjois-Suomessa ovat 1940-luvulla. Alueen asiakaskunta on meille jo tuttu, mutta aina aika ajoin tapaamme messuilla myös uusia asiakkaita ja saamme tietoa alueen teollisuuden tilasta. Äärimmäisen tärkeää messuilla on olemassa olevien asiakkaiden ja kumppaneiden tapaaminen ja heidän kanssaan keskustelu. Messutapahtumassa tämä on mahdollista tehokkaalla tavalla ja alan toimijoita kiinnostavassa ympäristössä. 

Itse olen ollut paikalla Pohjoisessa Teollisuudessa aina, myös tänä vuonna. Yhteistyö Expomarkin kanssa on edelleen tiivistä ja toimivaa. Expomarkin ammattitaito ja kokemus tapahtumien järjestämisessä näkyy kaikessa mitä he tekevät. Toimialan tuntemus ja hyvät verkostot ympäri Suomen ovat edellytys teollisuustapahtuman järjestämiselle. Se kuuluu Expomarkin vahvuuksiin. Meille kumppaneille on valtava hyöty, kun voimme luottaa että asiat toimivat.

Pohjoinen Teollisuus on Expomarkin järjestämänä erittäin hyvissä käsissä. Odotamme toukokuun 23.–24. tapahtumapäiviä positiivisin mielin.

Jarmo Tauriainen
Oulun paikallisjohtaja, Etra Oy
Yksi Pohjoinen Teollisuus -tapahtuman perustajista

Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa Jarmo Tauriainen

 


12. toukokuuta 2018 7.30

Bioliuotus sähköistää liikennettä kestävällä tavalla

Liikenteen sähköistäminen on globaali megatrendi, joka lisää metallien käyttöä kaikkialla maailmassa.

Sähkö- ja hybridiajoneuvojen tuotannon ennustetaan kasvavan nopeasti. Tällä hetkellä alle 2 % uusista autoista maailmanlaajuisesti on sähkö- tai hybridiajoneuvoja. Vuoteen 2030 mennessä kuitenkin jo joka neljännen uusista autoista arvioidaan olevan sähkö- tai hybridiajoneuvoja.

Nikkeli on sähköautoissa käytettävien akkujen keskeisimpiä raaka-aineita, ja sen osuus akuissa kasvaa. Yhden sähköauton akustoon tarvitaan tänä päivänä yli 12 kiloa nikkeliä, mutta jo vuoteen 2025 mennessä nikkelimäärän arvioidaan nousevan noin 22 kiloon.

Terrafamen kaivosalueella on yksi Euroopan suurimmista nikkelivarannoista. Mineraalivarantomme mahdollistaisivat nikkelin ja koboltin sekä niistä jalostettavien akkukemikaalien tuotannon vuosikymmeniksi eteenpäin.

Bioliuotuksella hyvä energiatehokkuus ja alhaisemmat päästöt

Bioliuotusprosessissa hyödynnetään luontaisia mikrobeja metallien erottamiseen malmista. Malmikasoihin puhalletaan ilmaa ja niitä kastellaan happamalla tuotantoliuoksella. Näin luodaan optimaaliset olosuhteet mikrobitoiminnalle.

Terrafamen käyttämä bioliuotus on energiatehokas tapa tuottaa esimerkiksi nikkeliä. Myös tuotantoprosessin kasvihuonekaasupäästöt ovat keskimääräistä alhaisempia.

Kestävä investointi akkuteollisuuden kasvaviin tarpeisiin

Terrafame suunnittelee parhaillaan uutta tehdasta, jonka myötä jalostaisimme nykyisestä päätuotteestamme – nikkeli-kobolttisulfidista – sähköajoneuvojen akuissa käytettäviä nikkeli- ja kobolttisulfaattia.

Nykyiselle tehdasalueellemme sijoittuvan uuden tehtaan kapasiteetti olisi noin 170 000 tonnia nikkelisulfaattia vuodessa ja noin 7 400 tonnia kobolttisulfaattia vuodessa. Hankkeen myötä Terrafamesta tulisi globaalisti merkittävä akkukemikaalien tuottaja.

Suomessa on paljon liikkumisen sähköistämisen kannalta kriittistä erityisosaamista. Kaivos- ja metalliteollisuudellamme onkin hyvät edellytykset kehittyä maailman johtavaksi sähköisen liikenteen mahdollistajaksi akuissa käytettävien raaka-aineiden saralla.

Lukkaroinen JoniJoni Lukkaroinen
toimitusjohtaja
Terrafame Oy

Tervetuloa kuulemaan Terrafamen kuulumiset Pohjoinen Teollisuus -kongressiin » sekä Suurhankkeista liiketoimintamahdollisuuksia -infotilaisuuteen » ke 23.5.

 

 

Pohjoinen Teollisuus 2018 23.-24.5. Oulussa. Paikalla on 350 näytteilleasettajaa, alan parhaat ammattilaiset, tuotteet ja ratkaisut. Tapahtuma on täynnä ohjelmaa, tekemistä ja näkemistä. Kuljetus- ja logistiikka -alueella isot koneet ja kova meno. Mukana myös Pohjoinen Teollisuus Kongressi sekä Teollisuuden Tekijöiden ammattimestaruuskilpailut.

Tervetuloa!

Katso ohjelma »
Lataa pääsylippu »


7. toukokuuta 2018 9.55

A Call for Increased Finnish-Swedish Cooperation for Future Success

LUE SUOMEKSI »

The idea that underground mining work could be performed entirely by unmanned machines is not a utopia but rather the vision of the Swedish mining industry beyond 2030. Active measures are ongoing to ensure that this vision is realised. It will require increased collaboration and the will to develop among companies and research institutes across national boundaries.

Sustainable development, productivity and equality are all definitions that are applied to future mining operations. Innovations, electrification, digitalisation and automation are ways of achieving these goals. The main theme of the Mining 4.0 encompasses all of these future aspects. It is also the main title of this international seminar at the Northern Industry event in Oulu on 24th of May 2018.

The Mining 4.0 seminar is an initiative for exploring the opportunities of closer cooperation. A good start should begin on the domestic market. The next steps comprise for example increasing cross-border collaboration, eliminating myths and prejudices, and developing new channels for networking. Once the knowledge base has been integrated and cooperation models perfected, this collaboration could achieve a lot. Keeping Nordic R&D expertise and manufacturing in Sweden and Finland. Attractive cluster expertise could also promote exports of mining technology and know-how.

Small nations are stronger together

The areas of expertise of Finland and Sweden and their opportunities within the mining sector complement each other. It makes sense to share the best ideas, solutions and experiences. Small nations are stronger together. They can offer each other local markets, expertise, partnerships and customers. The first step is to find the methods and channels for this cooperation.

The Swedish mining portfolio is well-established around the world and made more accessible in part by Business Sweden, while Finland’s offerings are pushed by the likes of Mining Finland and Business Finland. These agencies already cooperate sporadically, for example by attracting investments to Fenno-Scandinavia through GTK, SGU, Business Sweden and Mining Finland. Collaboration within the mining sector could be much more extensive. Not only due to the automation potential in the sector globally.

The maritime industry provides good examples of the benefits of working together. Cooperation among Finnish and Swedish actors offers ways in which small nations can respond to the enormous market demand. When there are more actors, price levels can be kept reasonable and time pressures under control. Companies can benefit from the best digital tools and innovations in the industry, as many solutions are applicable across sectoral and national borders.

What could two leading mining experts achieve together?

We have the expertise. Going back to my first example of development work, the automation of underground work, Swedish know-how and innovations are a driving force. Over half of the underground technology used by the global mining industry comes from Sweden, and if we include Finland, this already impressive global market share rises to 70 or 80 percent.

The history of the Swedish mining industry stretches back over a thousand years. The Mining by Sweden cluster has been developed by Business Sweden as part of the national minerals strategy, bringing the entire value chain of the Swedish mining sector under the same roof and bringing together actors within the industry. The expertise of the Swedish mining cluster is being utilised also elsewhere, for example in the modernisation and digitalisation of the mining industry in Kazakhstan. The culture of innovation in Sweden is very high, also within the extractive industries. Research and development in this field enjoys long-term State support, which makes it less susceptive to economic downturns.

Sustainable development and responsibility are at the heart of Swedish strategy for the extractive industries, Mining for Generations. There are also long-term development goals regarding wellbeing and the environment, which the Finnish and Swedish mining sectors share in common. In Finland, for example, the sustainable mining association Kestävä kaivosteollisuus ry is doing great work promoting responsibility within the industry.

Finland has strong expertise in networks and telecommunications, as well as leading research in chemistry and minerals. Finnish geodata sets the standard for other countries to follow. Just think what we could achieve by working more closely together!

Companies from both Finland and Sweden will get together at the Northern Industry event. We will have innovative Swedish new players like Mobilaris, as well as representatives of mining giants like Boliden and LKAB. Let us meet up at Northern Industry at the end of May and take our collaboration to a new level!

Elina RantanenElina Rantanen
Senior Project Manager
Business Sweden
www.business-sweden.se
elina.rantanen@business-sweden.se 

 

 

 

The Mining 4.0 seminar is being organised as part of the Northern Industry event in cooperation with Business Sweden. The seminar will be held in English and cover the themes of the future of the mining industry and automation.

Get a free ticket »
Check programme »


POHJOINEN TEOLLISUUS BLOGIN JULKAISUT:

Tietojärjestelmän testaus on muutoksen onnistumisen avain
Aino-Maija Vaskelainen, järjestelmäkonsultti, Qentinel Oy / 21.5.2018

Kaivosala digitalisoituu vauhdilla
Timo Lindborg, tekniikan tohtori, dosentti, Sotkamo Silver AB / 17.5.2018

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtumaa on kehitetty yritysten tarpeista lähtien
Jarmo Tauriainen, Oulun paikallisjohtaja, Etra Oy / 14.5.2018

Bioliuotus sähköistää liikennettä kestävällä tavalla
Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja, Terrafame Oy / 12.5.2018

A call for Incresed Finnish-Swedish Cooperation for Future Success
Elina Rantanen, Senior Project Manager, Business Sweden / 7.5.2018 

Pohjoismainen kaivosala tarvitsee tiiviimpää yhteistyötä
Elina Rantanen, Senior Project Manager, Business Sweden / 7.5.2018

Pohjoinen teollisuus on miljardien eurojen investointien arvoinen
Juha Nyholm, tuoteryhmäpäällikkö, Expomark Oy / 2.5.2018

Juna ja auto pelaavat hyvin yhteen pohjoisen logistiikassa
Kimmo Kadenius, myyntipäällikkö, VR Transpoint / 26.4.2018

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Toni Hemminki, toimitusjohtaja, Fennovoima / 19.4.2018 

Työturvallisuuden johtaminen on kannattavaa
Olli Airaksinen, Project Lead, Pohjois-Suomen Turvapuisto / 4.4.2018

Suurhankkeet tuovat kasvua Pohjois-Suomen teollisuusyrityksille
Kari Malkamäki, suurhankevaliokunnan puheenjohtaja, Oulun kauppakamari Raahepolis Oy:n toimitusjohtaja / 20.3. 2018

Laadukas kunnossapito liikuttaa koko yhteiskuntaa
Marko Lehtosaari, kunnossapidon laatuvastaava, Liikennevirasto / 8.3.2018

Painelaitteet osana laitoksen käytettävyyttä
Mika Saavalainen, asiantuntija, Helen Oy / 03.02.2018

Kunnossapidosta käyttöomaisuuden riskien hallintaan
Timo Lehtinen, toimitusjohtaja, Ramentor Oy / 20.11.2017

Työntekijät tekevät toimivan kunnossapidon – myös digiaikana
Jaakko Hietavirta, tiimipäällikkö, Maintpartner / 09.10.2017

Hyödynnätkö kunnonvalvontaa oikein? Ja kuka tekee sitä huomenna?
Mika Immonen, projektipäällikkö, Efora Oy / 06.10.2017

Hukka pois data-analytiikalla
Emil Ackerman, toimitusjohtaja, Quva Oy / 04.09.2017

Henkilöstön koulutus on investointi, joka tuo tulosta
Lassi Santala, tekninen johtaja, Koskisen Oy / 09.08.2017

Ydinvoima-alan huolella varjelema salaisuus
Maira Kettunen, viestintäjohtaja, Fennovoima Oy / 23.5.2016

Kun logistiikka ratkaisee
Tero Kosonen, rautatielogistiikan tuotantojohtaja VR Transpoint / 13.5.2016

3D-tulostus on teollisuuden kehittämisen mahdollisuus
Jukka Tuomi, Kirjoittaja on Suomen Pikavalmistusyhdistys FIRPA ry:n puheenjohtaja ja Aalto Yliopiston tutkimuspäällikkö. Hän on tehnyt töitä 3D-tulostuksen parissa neljännesvuosisadan.

Meidän on itse pidettävä huolta siitä, että sähköä riittää
Toni Hemminki, toimitusjohtaja, Fennovoima Oy / 25.4.2016

Suomi kiinnostaa malminetsijöitä
Mikko Korteniemi, Kittilän kaivoksen johtaja, Agnico Eagle / 5.4.2016

IoT-ratkaisut edistävät teollisuuden palvelullistumista
Emil Ackerman, toimitusjohtaja, Quva Oy / 24.3.2016

Pohjoinen teollisuus aikoo pysyä huipulla
Juha Mäkimattila, tehtaanjohtaja, Stora Enso Veitsiluoto sekä puheenjohtaja, Lapin kauppakamari / 10.3.2016