19. huhtikuuta 2018 15.15

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Kulunut sanonta, mutta sopii harvinaisen hyvin ydinvoimalan rakentamiseen. Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitos perustuu hyvin koeteltuun tekniikkaan: vastaavantyyppisiä VVER-laitoksia on rakennettu ja toiminnassa kymmeniä ympäri maailmaa.

Hanhikivi 1 on kuitenkin monella tapaa myös uniikki. Se on ensimmäinen Rosatomin länsimaahan rakentama laitos, ja ensimmäinen suomalainen ydinvoimalaitos, joka rakennetaan uusien turvallisuusvaatimusten mukaisesti.

Käytännössä hankkeen ainutlaatuisuus on näkynyt siten, että suomalaisten vaatimusten ja lainsäädännön huomioiminen voimalaitoksen suunnittelutyössä on vienyt laitostoimittaja RAOS Projectilta arvioitua enemmän aikaa. Ainutlaatuisuus näkyy myös siinä, että voimalaitoksen ja sen rakentamisen suunnittelu viedään hyvin pitkälle ennen varsinaisten rakennustöiden aloittamista.

Suunnitteluvaiheen korostaminen on hyvä asia. Nykyisellä menettelyllä laitostoimittaja saa Fennovoimalta jatkuvaa palautetta tekniikan ja toiminnan kehittämiseksi. Kymmeniä tuhansia sivuja käsittävällä suunnittelumateriaalilla ja erilaisilla tarkastuksilla varmistetaan, että voimalaitoksen rakentamisvaihe etenee ja valmis voimalaitos käy sujuvasti ja turvallisesti.

Ennen valtioneuvoston myöntämää ydinvoimalaitoksen rakentamislupaa tarvitsemme Säteilyturvakeskukselta puoltavan turvallisuusarvion.

Turvallisuusarviota varten laitoksen suunnittelumateriaali kulkeutuu Fennovoiman kautta Säteilyturvakeskukselle. STUK haluaa aineiston loogisissa kokonaisuuksissa, ja siten se tulee sen myös saamaan. Tavoitteemme rakentamisluvan saamiseksi on vuosi 2019.

Hanhikivi1

Olemme todistaneet, että paitsi projektiorganisaatiossa myös laitospaikkakunnalla Pyhäjoella ja maakunnassa tehdään hankkeen eteen hartiavoimin töitä. Viimeistään Fennovoiman henkilökunnan siirtyminen Helsingistä Pyhäjoelle tulevina vuosina on laittanut alueella monet pyörät pyörimään.

Pyhäjoella työntekijöiden ja tehdyn työn määrä kasvaa jo. Volyymin nousuun valmistaudutaan niin kunnissa kuin yrityspuolella.

Myös työmaalla on rakenteilla sadoille työntekijöille mitoitetut työmaatoimistot, ja 1000 hengen majoituskylä etenee hyvää vauhtia. Fennovoiman hallintorakennus alkaa nousta laitoskaivannon läheisyyteen ensi kesänä.

Voimalaitoksen sadan vuoden elinkaareen suhteutettuna meneillään oleva lisensiointivaihe on äärimmäisen tärkeä ja vaativa, mutta kuitenkin varsin lyhyt.

Valmistuttuaan Hanhikivi 1 tuottaa valtavan määrän sähköä suomalaisten tarpeisiin useiden vuosikymmenien ajan. Ja mikä parasta, kasvihuonekaasupäästöjen sijasta sivutuotteena syntyy positiivisia talousvaikutuksia ja elinvoimaa.

Toni Hemminki

Toni Hemminki
Toimitusjohtaja
Fennovoima Oy

Toni Hemminki on työskennellyt Fennovoiman toimitusjohtajana syksystä 2014. Nykyiseen tehtävään hän siirtyi SSAB:n palveluksesta.

 

 

 

 


Pohjoinen Teollisuus 2018 23.-24.5. Oulussa.

Paikalla alan parhaat ammattilaiset, tuotteet ja ratkaisut. Ohjelmassa yli 100 puheenvuoroa, seminaareja sekä kongressi. Kuljetus- ja logistiikka -alueella isot koneet ja kova meno. Mukana myös Teollisuuden Tekijöiden ammattimestaruuskilpailut.

Toni Hemminki pitää Hanhikivi1 -hankkeen tilannekatsauksen Pohjoinen Teollisuus -kongressissa ke 23.5. Lisäksi Hemminki osallistuu messuilla Pohjoinen Ulottuvuus -paneelikeskusteluun ke 23.5. klo 15.

Tervetuloa!

Katso ohjelma »
Lataa pääsylippu »
Pohjoinen Teollisuus -kongressi »


4. huhtikuuta 2018 7.20

Työturvallisuuden johtaminen on kannattavaa

Työturvallisuus on liiketoiminnassa kaikkeen tekemiseen liittyvä asia, jolla on merkittävä tuottavuus- ja tulosvaikutus.

Työturvallisuuden investointien takaisinmaksua on tutkittu. Yksi investoitu euro maksaa itsensä viisin–kuusinkertaisena takaisin muun muassa vähempinä sairauslomina ja ennenaikaisina eläköitymisinä, työtyytyväisyytenä, parempana imagona ja työn sujuvuutena. Oman kokemukseni perusteella laskelma vaikuttaa totuudenmukaiselta.

Miksi ihmeessä kukaan hoitaisi työturvallisuusasiat heikosti, jos tarjolla on vain hyötyjä?

Sitä saat mitä mittaat – myös turvallisuudessa

Johtaminen on avainasemassa työturvallisuuden kehittämisessä. Se ei toteudu yksin johtajien käsissä, mutta heidän asenteensa ja esimerkkinsä ovat olennaisia edellytyksiä onnistumiselle. Jotta turvallisuusajattelu voi juurtua työpaikan kulttuuriin, sitä on arvostettava ja siitä on puhuttava jatkuvasti.

Työturvallisuus kehittyy, kun sitä aletaan johtaa yhtenä liiketoimintaan vaikuttavana tulostekijänä. Tarvitaan tilannekuva siitä missä ollaan, tavoitteet ja mittarit. Sen jälkeen turvallisuuden kehittäminen on järjestelmällisesti toteutettavia asioita, jotka vievät kohti tavoitteita.

Tulos

Vanha johtamisen viisaus pätee myös turvallisuusasioissa: Sitä saat mitä mittaat. Mitkä ovat keskeiset turvallisuuteen vaikuttavat tekijät? Mitä on tarpeen kehittää? Mikä kertoo onnistumisesta työturvallisuudessa?

Anna työntekijöille mahdollisuus vaikuttaa

Turvallisuuden kehittämisessä on kyse asioista, jotka koskettavat työntekijöitä jokaisena työpäivänä. He ovat oman työnsä asiantuntijoita, joita kannattaa kuunnella. Se, että eri tehtävissä toimivat ihmiset pääsevät vaikuttamaan työhönsä ja pohtimaan turvallisia toimintatapoja, edistää sekä turvallisuutta että työtyytyväisyyttä.

Henkilöstön kuunteleminen ja sitouttaminen turvallisuuden kehittämiseen on asia, joka toistuu poikkeuksetta turvallisuustyössään onnistuneissa organisaatioissa. Miten jokaisen ihmisen saisi säännöllisesti miettimään omaa työtään turvallisuuden näkökulmasta? Kuinka johto voi edes kerran viikossa nostaa asian esiin ja osallistaa ihmiset pohtimaan miten työ tehdään turvallisesti? Samalla tulee mietittyä kuinka työ tehdään hyvin ja sujuvasti.

Motivointi työturvallisuuteen on suhteellisen helppoa. Jokainen hyötyy siitä myös itse ja hyöty useimmiten myös ymmärretään.

Turvallisuustieto ja hyvät kokemukset hyötykäyttöön

Kaikkea ei tarvitse keksiä ja kehittää itse. Tietoa, tukea työturvallisuuden kehittämiseen ja referenssikokemuksia on tarjolla, muun muassa Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa 23.–24.5.

Pohjoinen Teollisuus -tapahtuman turvallisuusseminaarissa aamupäivällä 24.5. aiheena on työturvallisuus työtehon ja liikevaihdon mittarina ja edistäjänä. Maksuton seminaari on hyödyllinen kaikille johtamisen ja työturvallisuuden aiheiden parissa työskenteleville.

Seminaarin lisäksi tietoa ja kontakteja saa Pohjois-Suomen turvapuiston messuosastolta. Pohjois-Suomen Turvapuisto ry on yli 80 yrityksen ja organisaation yhteisö, jonka tavoitteena on edistää työturvallisuutta ja työhyvinvointia alueella.

Yhdistyksen keskeisenä työkaluna on Oulussa sijaitseva työturvallisuuden koulutusrata, Turvapuisto. Siellä pääsee konkreettisesti näkemään erilaisia työn vaaroja ja kuormitustekijöitä lavastettuina Turvapuiston rasteilla. Tiedon, tarinoiden ja havainnollistamisen avulla tarjotaan tiukkaa faktaa ja tietoa hyviin kokemuksiin perustuvista työtavoista ja toimenpiteistä. Se tarjoaa esimerkiksi esimiehille ideoita henkilöstön herättelyyn turvallisuuskysymyksissä.

Rapatessa roiskuu. Niinkin voi joskus olla, mutta kun roiskeet on osattu ennakoida eivät ne aiheuta vahinkoa tai turvallisuusuhkia.

Olli Airaksinen

 

Olli Airaksinen
Project Lead
Yhdessä, Ennakoiden, Turvallisesti – Pohjois-Suomen Turvapuisto ry

www.pohjois-suomenturvapuisto.fi

 

 

 

Pohjoinen Teollisuus 2018 23.-24.5. Oulussa. Paikalla alan parhaat ammattilaiset, tuotteet ja ratkaisut. Ohjelmassa yli 100 puheenvuoroa, seminaareja sekä kongressi. Kuljetus- ja logistiikka -alueella isot koneet ja kova meno. Mukana myös Teollisuuden Tekijöiden ammattimestaruuskilpailut.

Työturvallisuudesta erittäin hyvää ohjelmaa, mm. To 24.5. klo 9:30 Työturvallisuuden johtamisen näkökulmia -seminaari.

Tervetuloa!

Katso ohjelma >>
Työturvallisuuden johtamisen näkökulmia -seminaari >>
Lataa ilmainen pääsylippu >>


20. maaliskuuta 2018 6.10

Suurhankkeet tuovat kasvua Pohjois-Suomen teollisuusyrityksille

Pohjois-Suomen alueella on vireillä lukuisia suurhankkeita, joiden vaikutukset alueelle kuvataan miljardeissa. Fennovoiman Hanhikivi 1, biojalostamohankkeet, kaivannaisteollisuuden suunnitelmat ja yhtä lailla energia-alan ja julkisen sektorin investoinnit tuovat työt ja tuloa alueelle ja sen yrityksille.

Suuri osa suurista hankkeista on jo totta tai hyvin todennäköisesti toteutumassa. Moni teollisuusyritys kasvaa jo suurhankkeen kumppanina, moni neuvottelee tai luo tärkeitä kontakteja ja verkostoja. Jo yksin Fennovoiman hankkeessa on mukana yli 450 suomalaista. Jo konkreettisesti käynnistyneistä hankkeista mainittakoot mm. tieverkon perusparannukset sekä tulevaisuuden sairaalahanke, puhumattakaan alueemme lukuisista biojalostamo- sekä metalliteollisuuden hankkeista.

Hanhikivi1
Fennovoiman Hanhikivi1 -hankkeessa on mukana yli 450 suomalaista.
Kuva: Ville Pohjonen ja Mikko-Pekka Karlin / Kuulu Oy.

Muutamia vuosia sitten monen mielissä tuntui vielä toteutuvan vanha toteamus; vale, emävale ja tilasto. Tilastot osoittivat, että esimerkiksi suunnittelutoimistot olivat töitä täynnä ja erikoissuunnittelijoiden tarve oli huutava. Mutta kun ei koneita näkynyt töissä, ei kukaan  oikein uskonut talouden nousukiitoon. Nyt suurhankkeet ovat siirtyneet suunnittelupöydiltä eteenpäin.

Tietoa, oppia ja verkostoja suurhanke-yhteistyöhön

Miten alueemme on valmistautunut suurhankkeiden käynnistymiseen? Kauppakamarina olemme saaneet olla toteuttamassa hankkeita ja koulutuksia, joilla tilaaja–tuottaja keskustelua ja yhteistyötä on voitu konkreettisesti lähentää. On opittu puhumaan yhteistä kieltä ja pystytty vaikuttamaan mm. toteutusmalleihin, jolloin alueemme yrityksillä, kokoon katsomatta, on mahdollista osallistua hankkeiden toteutukseen.

Hyvänä esimerkkinä keskustelun ja yhteistyön edistämisestä ovat suurhankeinfot, jollainen on tarjolla myös Pohjoinen Teollisuus -messuille toukokuun 23. päivänä Oulussa. Suurhankeinfossa on muutama suurhanke esittäytyy, ja sen edustajia on mahdollista tavata kasvotusten. Myös kysymyksille on sijaa. Parhaimmillaan keskustelu jatkuu vielä tapahtuman jälkeenkin.

Tietoa suurhankkeista on tarjolla muun muassa lisaakauppaa.fi -verkkosivulla. Käykääpä tutustumassa ja tulkaa myös Pohjoiseen Teollisuuteen 23.–24.5. Ouluhalliin tutustumaan hankkeisiin ja yrityksiin tarkemmin.

Yhteiskunnan kilpailukyky tuo alueelle osaavaa työvoimaa

Kauppakamarin tärkeisiin tehtäviin kuuluu myös yritysten toimintaympäristön olosuhteiden edistäminen ja puolustaminen. Sitä teemme aktiivisesti. Uskon, että yritysmaailman kasvu ja kilpailukyky riittää pitämään osaavan työvoiman myös pohjoisessa. Sen lisäksi tarvitaan myös yhteiskunnan kilpailukykyä, muun muassa sitä, että Pohjois-Suomi nähdään kiinnostavana ja kehittyvänä alueena osaavan työvoiman silmissä.

Hanhikivi1-talvi
Pohjoisen vaativat olosuhteet on huomioitava, jotta alueelle saadaan osaavaa työvoimaa.
Kuva: Ville Pohjonen ja Mikko-Pekka Karlin / Kuulu Oy.

Kykeneekö alueemme vastaamaan siihen tarpeeseen mitä hyvin mittavat hankkeet tarvitsevat suunnittelu- ja projektiosaamisessa? Ammattikorkeakoulut ja yliopisto yrittävät eri keinoin pysyä tahdissa mukana ja terävöittää opintotarjontaa tarvetta vastaavaksi.

Kuinka saamme niin kokeneet osaajat kuin tuoreemmat voimat pysymään alueellamme ja tuomaan osaamisensa pohjoiseen? Tässä peräänkuulutan myös yhteiskunnan vastuuta. Imevätkö nykyiset työmarkkinat kaiken osaamisen kohti etelää?

Onko pohjoisessa riittävästi työpaikkoja sekä miehille että naisille? Entä onko suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pystynyt ottamaan huomioon tarpeeksi vahvasti pohjoisen vaativat olosuhteet? Esimerkiksi pitkät välimatkat ovat täällä todellisuutta ja vaikuttavat niin liikenteeseen kuin energian käyttöön.

Toivon ja uskon, että viestimme kuullaan ja siihen reagoidaan myös Arkadianmäellä sekä Brysselissä ja että alueemme vetovoima ja olosuhteet ovat riittävät suurtenkin hankkeiden toteuttamiseen. Pohjoisen suurhankkeille toivomme puoltavia päätöksiä ja menestystä yhteistyössä paikallisten ja suomalaisten yritysten kanssa.

Kari Malkamaki

 

Kari Malkamäki
suurhankevaliokunnan puheenjohtaja
Oulun kauppakamari Raahepolis Oy:n toimitusjohtaja

 

 

 

Pohjoinen Teollisuus 2018 järjestetään 23.-24.5. Oulussa.
Ke 23.5. klo 12:00 tapahtumassa Suurhankeinfo, jossa mukana mm. Terrafame, Fennovoima, Boreal Bioref sekä Oulun Energia.

Katso Suurhankeinfon ohjelma »
Katso koko ohjelma »
Lataa ilmainen pääsylippu tapahtumaan »

 

 

 


8. maaliskuuta 2018 14.25

Marko Lehtosaari: Laadukas kunnossapito liikuttaa koko yhteiskuntaa

Ajatelkaapa: yhteiskuntamme pyörii ohuen voitelukalvon varassa. Koneet ja laitteet sekä teollisuus kaikkiaan edellyttää oikeaa voitelua toimiakseen sujuvasti ja turvallisesti. Infrastruktuuri ja liikenne ovat myös voitelun varassa. Hyvästä esimerkistä käy rataverkko ja sen vaativat voitelukohteet. Jos kunnossapito ei niissä toimi, tavarat ja ihmiset eivät pääse liikkumaan.

Kilpailukykyinen teollisuus, yhteiskunta ja sen infrastruktuuri tarvitsevat laadukasta kunnossapitoa, josta toimiva voitelu on vain yksi esimerkki. Koneiden ja laitteiden luotettavuus – ja näin myös monet yhteiskunnan kriittiset toiminnot – ovat kunnossapitäjien osaamisen varassa. Heidän työnsä ja valintansa vaikuttavat myös esimerkiksi ympäristöön sekä energian ja materiaalien kulutukseen. Tavoitteena on kulutuksen optimointi, energian käytön vähentäminen.

Laadukas kunnossapito on pitkällä tähtäimellä johdettua omaisuudenhallintaa. Siinä omaisuuden kuntoa ja käyttövarmuutta vaalitaan, kuntoa mitataan ja toimenpiteitä suoritetaan yksittäisen laitteen todelliseen kuntoon perustuen. Taustalla on tieto, jota saadaan teknologian kehittymisen ansiosta yhä enemmän. Tiedon hyödyntäminen myös haastaa – mistä asioista ja kuinka paljon tietoa on riittävästi? Perusasioista on edelleen huolehdittava myös silloin kun uusi teknologia on kunnossapidon apuna.

Osaamisen kehittämistä ja verkostoitumista tarvitaan

Voitelu on kaiken teknisen kehityksen keskellä omaisuudenhallinnan perusta. Sen tulee toimia optimaalisesti, jos halutaan laitteille käyttövarmuutta ja pitkää elinkaarta. Samalla varmistetaan sekä yritysten että yhteiskunnan hyvä kilpailukyky.

Tribologian osa-alueiden perusteoriat ovat edelleen samat kuin vuosikymmeniä sitten. Silti ala kehittyy jatkuvasti. Esimerkiksi kasvavat ympäristövastuun ja käyttövarmuuden vaatimukset ovat edistäneet myös uusien tuotteiden ja tekniikoiden kehittymistä. Niillä voidaan saavuttaa esimerkiksi alhaisempaa energian kulutusta, pienempää ympäristön kuormitusta sekä parempia voiteluominaisuuksia vaativissa käyttöolosuhteissa.

Kunnossapitoalan muutokset ja vaatimukset edellyttävät alan työntekijöiltä jatkuvaa oppimista ja uusien asioiden omaksumista. Taustalla on oltava korkeatasoinen ammattitaito. Kunnossapidon tekijät ovat usein sekä moniosaajia että jonkin teknisen osa-alueen erikoisosaajia. Väistämättä vastaan tulevissa tilanteissa, joissa oma osaaminen ei riitä, kunnossapitäjien verkosto on korvaamaton. Tämä pätee myös kunnossapitoa tarvitseviin yrityksiin.

Eräs kunnossapidon tekijöitä tukeva monipuolisen ja korkean osaamisen verkosto on Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n voitelutekninen toimikunta. Sen toimintaan kuuluu muun muassa voitelutekniikan julkaisujen tuottaminen kunnossapidon ammattilaisten käyttöön. Pidetään huolta monipuolisesti kunnossapito-osaamisestamme, jotta pystymme täyttämään vaativien asiakkaidemme, sidosryhmiemme ja yhteiskunnan odotukset ja tarpeet.  

Lehtosaari MarkoMarko Lehtosaari
Kunnossapidon laatuvastaava
Liikennevirasto  

Kirjoittaja on Kunnossapitoyhdistys Promaintin voiteluteknisen toimikunnan puheenjohtaja. Hän toimii Liikennevirastolla Radan kunnossapito -yksikössä kunnossapidon laatuvastaavana. Aiemmin hän työskenteli Rautaruukilla ja SSABllä kunnossapitoinsinöörinä toimien mm. voiteluhuollon ja kunnonvalvonnan tehtävissä. Hän on suorittanut EFNMSn European Expert in Maintenance Management -sertfioinnin.  


3. helmikuuta 2018 8.10

Mika Saavalainen: Painelaitteet osana laitoksen käytettävyyttä

Painelaitteet kuuluvat osana moneen teollisuuden alaan ja niitä tulee vastaan monissa suomalaisen teollisuuden tehtaissa ja tuotantolaitoksissa. Vaikka näiden laitteiden rooli saattaa vaikuttaa pieneltä, ovat ne usein merkittävässä asemassa koko tuotantoprosessin käytettävyydessä.

Oma taustani on lähes yksinomaan energia-alalta, jossa painelaitteet ovat isona osana perinteisiin menetelmiin perustuvaa sähkö- ja lämmitysenergian tuotantoa. Käyttökaudella tapahtuva vaurio esimerkiksi kattilassa, putkistoissa, tai lämmönvaihtimissa aiheuttaa usein suunnittelemattoman käyttökeskeytyksen merkittävine tuotantotappioineen.

Kunnonvalvonta ja kunnossapito

Tehokkaasti suunnitellulla kunnonvalvonnalla on onnistuttu ikääntyvissäkin tuotantolaitoksissa pitämään käytettävyys hyvänä, prosessiympäristö turvallisena ja painopiste ennakoivassa kunnossapidossa. Luonnollisesti tämä vaatii niin kunnonvalvonnan kuin kunnossapidonkin kohdalla jatkuvaa kehittymistä ja joskus vanhojen toimintatapojen uudelleen miettimistä.

Kuitenkin kun puhutaan vanhoista laitoksista, ei voida kokonaan välttyä tilanteilta jossa laiterikko tapahtuu tuotannon aikana. Nopea reagointi tilanteeseen edellyttää etenkin kunnossapidolta, että työn vaatimukset mm. hitsaajien pätevyyden, käytettävien hitsausohjeiden sekä onnistuneen korjaussuunnitelman suhteen täyttyvät.

Nopean reagoinnin kunnossapidon suhteen olen ollut onnekas, sillä olen saanut työskennellä osana yhtiön omaa kunnossapitoa.  

Mika Saavalainen

Nyt ja tulevaisuudessa

Toimikunnassa pyrimme suunnittelemaan ja järjestämään mahdollisimman monipuolisia ja ajantasaisia koulutuksia. Tavoitteena on avata kuulijakunnalle miten valtioneuvoston asetukset, painelaitedirektiivi, yhdenmukaistetut standardit ja kemikaaliasetukset vaikuttavat tekemiseen. Moni meistä työskentelee juuri näiden aiheiden äärellä ja kysymyksiin on joskus vaikeaa löytää vastauksia. Tästä syystä onkin ollut mukavaa huomata, että Kunnossapitoyhdistyksen ja AEL:n kanssa järjestetyissä tilaisuuksissa on ollut hyvä osanotto.

Suurten ikäryhmien eläköityminen koskee samalla lailla muitakin teollisuuden aloja, eikä painelaitepuolen osaaminen ole poikkeus. Tärkeää olisi saada alalle suurempi näkyvyys ja nuorempien polvien kiinnostus ennen nykyisten osaajien eläköitymistä.

Päädyin itse alalle osittain sattuman kautta, mutta kolmannen polven verivelvoitteet saattoivat olla osasyynä. Onnekseni olen kuitenkin saanut arvokasta koulutusta ja oppia alan ammattilaisilta ennen altaan syvään päähän hyppäämistä.

SaavalainenMiika Saavalainen
asiantuntija
Helen Oy

Miika Saavalainen toimii Painelaitetoimikunnan puheenjohtajana Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:ssä ja Helen Oy:ssä asiantuntijana vastaten mm. painelaiteprosessin kehittämisestä.

 

 


POHJOINEN TEOLLISUUS BLOGIN JULKAISUT:

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Toni Hemminki, toimitusjohtaja, Fennovoima / 19.4.2018 

Työturvallisuuden johtaminen on kannattavaa
Olli Airaksinen, Project Lead, Pohjois-Suomen Turvapuisto / 4.4.2018

Suurhankkeet tuovat kasvua Pohjois-Suomen teollisuusyrityksille
Kari Malkamäki, suurhankevaliokunnan puheenjohtaja, Oulun kauppakamari Raahepolis Oy:n toimitusjohtaja / 20.3. 2018

Laadukas kunnossapito liikuttaa koko yhteiskuntaa
Marko Lehtosaari, kunnossapidon laatuvastaava, Liikennevirasto / 8.3.2018

Painelaitteet osana laitoksen käytettävyyttä
Mika Saavalainen, asiantuntija, Helen Oy / 03.02.2018

Kunnossapidosta käyttöomaisuuden riskien hallintaan
Timo Lehtinen, toimitusjohtaja, Ramentor Oy / 20.11.2017

Työntekijät tekevät toimivan kunnossapidon – myös digiaikana
Jaakko Hietavirta, tiimipäällikkö, Maintpartner / 09.10.2017

Hyödynnätkö kunnonvalvontaa oikein? Ja kuka tekee sitä huomenna?
Mika Immonen, projektipäällikkö, Efora Oy / 06.10.2017

Hukka pois data-analytiikalla
Emil Ackerman, toimitusjohtaja, Quva Oy / 04.09.2017

Henkilöstön koulutus on investointi, joka tuo tulosta
Lassi Santala, tekninen johtaja, Koskisen Oy / 09.08.2017

Ydinvoima-alan huolella varjelema salaisuus
Maira Kettunen, viestintäjohtaja, Fennovoima Oy / 23.5.2016

Kun logistiikka ratkaisee
Tero Kosonen, rautatielogistiikan tuotantojohtaja VR Transpoint / 13.5.2016

3D-tulostus on teollisuuden kehittämisen mahdollisuus
Jukka Tuomi, Kirjoittaja on Suomen Pikavalmistusyhdistys FIRPA ry:n puheenjohtaja ja Aalto Yliopiston tutkimuspäällikkö. Hän on tehnyt töitä 3D-tulostuksen parissa neljännesvuosisadan.

Meidän on itse pidettävä huolta siitä, että sähköä riittää
Toni Hemminki, toimitusjohtaja, Fennovoima Oy / 25.4.2016

Suomi kiinnostaa malminetsijöitä
Mikko Korteniemi, Kittilän kaivoksen johtaja, Agnico Eagle / 5.4.2016

IoT-ratkaisut edistävät teollisuuden palvelullistumista
Emil Ackerman, toimitusjohtaja, Quva Oy / 24.3.2016

Pohjoinen teollisuus aikoo pysyä huipulla
Juha Mäkimattila, tehtaanjohtaja, Stora Enso Veitsiluoto sekä puheenjohtaja, Lapin kauppakamari / 10.3.2016